Jalkapallon Veikkausliigan sarjajärjestelmä jakaa mielipiteitä seurojen välillä, MTV Urheilun kyselystä selviää. Vaikka suuri osa seuroista on tyytyväisiä nykyiseen sarjamalliin, olisivat useat halukkaita keskustelemaan myös kehitysehdotuksista.
Lue myös: Veikkausliigassa kestämätön tilanne – muutosta vaaditaan
Veikkausliigan nykyinen sarjamalli on ollut käytössä kaudesta 2025 lähtien. Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta jatkaa kaksinkertaiseen mestaruussarjaan ja loput kuusi yksinkertaiseen karsintasarjaan.
– Ainoa päivitys tälle kaudelle oli se, että seitsemännestä ja kahdeksannesta sijasta maksetaan erilliset rahapalkinnot seuroille, jotta on myös karsintasarjassa on enemmän pelattavaa, Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa kertoo.
Viime kaudeksi tulleesta sarjamallista vastasi erillinen työryhmä, joka koostui niin Veikkausliigan, Palloliiton, Pelaajayhdistyksen kuin seurojen jäsenistä. Marjamaan mukaan Veikkausliigassa haluttiin nostaa kilpailullista tasokkuutta ja pärjätä paremmin Euroopassa.
Työryhmä käytti apunaan myös hollantilaisen Hypercuben laajempaa data-analyysiä. Sama yhtiö on auttanut muun muassa Euroopan jalkapalloliitto Uefaa Mestarien liigan ja Konferenssiliigan sarjajärjestelmissä.
Monet seurat tyytyväisiä
MTV Urheilun kyselyssä ilmenee, että monet seurat ovat tyytyväisiä nykyiseen sarjamalliin.
HJK nostaa vastauksessaan esiin lukuisia positiivisia huomioita, kuten pelaajamyyntien merkittävän kasvun ja menestyksen eurokilpailuissa.
"Veikkausliigan työryhmän 1,5 vuoden erinomaisen prosessin ja kansainvälisen huippuosaajan Hypercuben analyysin perusteella nykyisen järjestelmän parhaat tulokset ovat olleet pelaajamyyntien merkittävä kasvu ja suomalaisten joukkueiden Uefa-menestyksen merkittävä paraneminen."
"Kansainvälinen analyysi on siitä selkeä, että vain "merkitykselliset pelit" nostavat sekä yleisömääriä että tv- ja lisenssimarkkina-arvoja. Nykyinen järjestelmä on onnistuneesti kasvattanut merkityksellisten pelien prosentuaalista määrä. Myös pelaajien hyvinvointi, kehittyminen ja pelin tempo paranee, kun pelejä ei ole liikaa, mutta peleissä on keskimäärin enemmän panosta."
– HJK
AC Oulu, KuPS, Ilves ja SJK ovat kaikki sitä mieltä, ettei sarjamallia tarvitse tällä hetkellä muuttaa.
"Nykyinen sarjajärjestelmä on analysoitu laajasti ja muutokset tehtiin viime vuonna. Muuta en osaa tällä kokemuksella sanoa, kuin että jatkuvat lyhytaikaiset muutokset eivät kehitä brändiä, eivätkä liene se toimivin ratkaisu."
– Ilves
"Sarjajärjestelmä on hyvä 12 joukkueelle. Jokaiselle joukkueelle se on aina joskus "huono", mutta ei sarjajärjestelmää voida tehdä vuosi kerrallaan."
– SJK
FC Inter ei suoraan ota kantaa, onko seura tyytyväinen nykyiseen sarjamalliin.
"Kyse on moniulotteisesta kokonaisuudesta, johon liittyy sekä urheilullisia että kaupallisia näkökulmia. Sarjajärjestelmä yksin ei ratkaise Veikkausliigan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä."
"Interille olennaista on, että mahdollisista muutoksista voidaan tarvittaessa käydä sarjan sisällä tietoon perustuvaa keskustelua."
– FC Inter
TPS ei puolestaan halunnut jakaa kantaansa julkisesti.
"Mielestämme oikea foorumi käydä tätä keskustelua on seurojen kesken Veikkausliigan seurapäivillä. Emme siis lähde tarkemmin avaamaan tätä tässä kohdin julkisuudessa, mutta seurana meillä on selkeä kanta asiaan."
– TPS
Onko kahtiajako yleisölle epäselvä?
Mestaruussarjan katsojakeskiarvo on yhdeksän pelatun ottelun jälkeen 2 996. Suurin yleisö (5 022) saapui katsomaan AC Oulun uuden stadionin avajaisottelua IF Gnistania vastaan. VPS:n ja AC Oulun välinen kamppailu keräsi puolestaan vain 1 867 silmäparia Vaasassa.
VPS onkin ainut mestaruussarjassa pelaavista seuroista, joka sanoo olevansa tyytymätön nykyiseen sarjamalliin. Vaasalaisseura näkee runkosarjan jälkeisessä kahtiajaossa markkinointiin liittyviä haasteita, jotka näkyvät myös heikoissa yleisömäärissä.
"Runkosarjan loppukierroksille tuleva jännitysmomentti on hyvä. Jatkosarjojen pelit alkavat kuitenkin erittäin nopeasti otteluohjelman julkistamisen jälkeen, mikä näkyy yleisömäärissä ja on myös yritysmyynnin kannalta haasteellista."
"Lisäksi jatkosarjamalli on osalle sarjan seuraajista hieman epäselvä. Tältä kantilta ajateltuna olisi hyvä käydä keskustelua esimerkiksi suorasta kolminkertaisesta sarjajärjestelmästä."
– VPS
IF Gnistanin mielestä tärkeintä olisi vielä kehittää nykyistä sarjajärjestelmää, eikä vaihtaa sitä jatkuvasti.
Helsinkiläisseura nostaa kuitenkin esiin saman huolen kuin VPS. Gnistan epäilee, että runkosarjan jälkeinen kahtiajako mestaruus- ja karsintasarjaan on osalle yleisöstä haastava sisäistää.
"[..] jos ajattelee myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta, niin jako loppusarjoihin tuntuu haastavalta konseptilta asiakkaille ymmärtää ja tämä on näkynyt jälleen kaikilla paikkakunnilla syksyn yleisömäärissä. Samoin kun pelipäivät eivät ole syksyn suhteen selvillä, niin tämä on haaste myös B2B-mielessä."
"Kaksinkertainen sarja tarpeeksi monella joukkueella olisi varmasti paras ja ymmärrettävin kokonaisuus. Silloin iso kysymys on laadun ja kilpailullisuuden varmistaminen, mikäli joukkuemäärä kasvaisi niin, että kaksinkertainen sarja tarjoaisi tarpeeksi pelejä jokaiselle joukkueelle."
– IF Gnistan
Karsintasarja takaisin kaksinkertaiseksi?
Mestaruussarjan puolella riittää vielä rutkasti pelattavaa. FC Inter ja KuPS ovat tasapisteissä sarjan kärjessä, kun liigakautta on seitsemän ottelua pelaamatta. HJK on kolmantena kuuden pisteen päässä kärjestä ja IF Gnistan neljäntenä, pisteen päässä paikallisvastustajastaan.
Karsintasarjassa panokset ovat tässä kohtaa pienemmät, kun IFK Mariehamn ja FF Jaro ratkaisevat keskenään suoran putoajan kohtalon. FC Lahti, Ilves, TPS ja SJK pelaavat kauden viimeiset kaksi otteluaan ilman varsinaista panosta – Marjamaan mainitsemia rahapalkintoja lukuun ottamatta.
Sarjan hännillä tasapisteissä majailevat IFK Mariehamn ja FF Jaro ovat kumpikin sitä mieltä, ettei karsintasarjan tulisi olla yksinkertainen. Karsintasarja oli kaksinkertainen ennen kauden 2025 sarjauudistusta.
IFK Mariehamn kokee epäreiluna, että sen viidestä karsintasarjan ottelusta kolme on vieraissa. Joukkue kärsi jo vierastappion FC Lahdelle ja SJK:lle, minkä lisäksi se pelaa kauden viimeisen ottelunsa FF Jaroa vastaan Pietarsaaressa.
"On epäreilua, että tärkeimmät pelit pelataan pelkästään vieraskentillä, joten myös karsintasarjassa tulisi olla sama määrä koti- ja vieraspelejä, jos sarjajärjestelmä jatkuu näin."
– IFK Mariehamn
FF Jaro lukeutuu seuroihin, jotka olisivat avoimia keskustelemaan suorasta, kolmen kierroksen sarjamallista.
"Emme ole tyytyväisiä. Karsintasarjassa ja mestaruussarjassa tulisi kummassakin pelata kaksinkertainen kierros, tai vaihtoehtoisesti ylä- ja alasarjat poistaa niin, että kaikki joukkueet kohtaisivat toisensa kolmesti."
– FF Jaro
FC Lahti toteaa, että sarjamallin on taattava jokaiselle seuralle tasapuolisesti riittävän määrän kilpailullisia pelejä.
"Nykyinen sarjamalli on luonut hyvän ja toimivan pohjan, mutta näemme ajan olevan kypsä seuraavalle kasvuaskeleelle. Kannatamme avoimesti sarjajärjestelmän rohkeaa jatkokehittämistä ja uudistamista, jotta voimme nostaa Veikkausliigan viihdearvoa, yleisökiinnostusta ja kaupallista vetovoimaa entisestään."
– FC Lahti
Hurja ehdotus
Veikkausliigan nykyisen karsintasarjan tilalle on ehdotettu myös muotoa, jossa Ykkösliigan parhaat seurat vedettäisiin mukaan alasarjan loppuhuipennukseen.
Yksi seuroista perustelee tätä anonyymissä vastauksessaan sillä, miten yleisö ei ole juurikaan löytänyt tietään peleihin. Karsintasarjan katsojakeskiarvo tältä kaudelta on toistaiseksi vain 1 600.
"Ottaisin tässä kohtaa 2-3 Ykkösliigan parasta mukaan. Kaikille lähtöpisteet uusiksi jonkun kaavan mukaan, minkä jälkeen pelattaisiin yksinkertainen sarja, josta kuusi parasta jatkaa seuraavalla kaudella Veikkausliigassa. Ottelukaavio arvottaisiin. Tämä päätelmä siksi, ettei yleisö ole hirveästi löytänyt tietään peleihin."
– Anonyymi vastaus
Myös IF Gnistan nostaa asian tapetille. Ehdotus jäljittelee samaa kaavaa, jota käytetään parhaillaan naisten pääsarjassa.
Kahdeksan joukkueen Kansallisessa liigassa kuusi parasta jatkavat runkosarjan jälkeen mestaruussarjaan. Kaksi jäljelle jäänyttä seuraa pelaavat kaksinkertaisessa karsintasarjassa, johon nousevat myös neljä parasta joukkuetta Kansallisesta ykkösestä.
"Pitkällä aikavälillä voisi miettiä niin, että siinä olisi myös Ykkösliigan parhaat mukana (esimerkkiä ja kokemuksia Kansallisesta liigasta). Tähän liittyy vaan monta erittäin isoa kysymystä ratkaistavaksi, joten ei ole ajankohtainen asia."
"Samassa kohtaa pitäisi pohtia Mestaruussarjan joukkuemäärää, josko siellä olisi sitten esimerkiksi kahdeksan joukkuetta. Asiaa olisi kuitenkin valmisteltava huolella ja ymmärtää muutosten vaikutus kilpailullisesti ja taloudellisesti."
– IF Gnistan
"Ei muutostarvetta"
Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa toteaa, että jos muutoksille on tarvetta, lähtee rattaat pyörimään seurojen aloitteesta – joskus myös yleisön kovasta paineesta.
– Meillä ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista muutostarvetta virallisissa instansseissa, Marjamaa toteaa.
– Aina löytyy hetkellisiä, eriäviä näkemyksiä. On kuitenkin muistettava, että jotain yhtä osaa liikuttamalla jokin toinen osa liikkuu. Monesti poimitaan joku yksittäinen yksityiskohta, joka olisi kiva muuttaa, mutta jos sitä lähdetään muuttamaan, niin sitten siellä on seuraava henkilö, jonka mielestä jokin toinen asia olisi kiva muuttaa.
Marjamaa muistuttaa, että kilpaurheilu on luonteeltaan rajua. Kauden alkaessa kaikilla 12 joukkueella on mahdollisuus olla kuuden parhaan joukossa.
– Se on ihan luonnollista, ettei mielenkiinto ole yhtä suurta alaloppusarjassa kuin yläloppusarjassa. Se on pitkä sarja, joka kestää 7-8 kuukautta. Sarjajärjestelmästä riippumatta voi aina tulla tilanteita, joissa yksittäiset pelit eivät ole kaikista houkuttavimpia.
Veikkausliigan puolelta nousee esiin myös yksi kehityskohta ottelukalenteriin liittyen, mutta suunta on sen suhteen jo oikea.
– Meidän haasteenamme on Fifan maajoukkueikkunat, jotka osuvat juuri maaliskuun loppuun ja marraskuun loppupuolelle. Sarjakauden pidentämisessä molempiin suuntiin on täten omat haasteensa.
– On kuitenkin hienoa, että olosuhteet ovat menneet reippaasti eteenpäin. Uusia stadioneita on putkahtanut kolmena vuonna peräkkäin ja pari uutta on vahvasti suunnitteilla tai rakenteilla.
– Olisi (hienoa), että meillä olisi sellainen tilanne, ettei meidän tarvitse miettiä sääolosuhteita millään tavalla. Nyt alamme olemaan sellaisessa mallissa, että huolimatta talvesta tai keväästä, pystymme miettimään asiaa puhtaasti urheilullisen kehittymisen kannalta.
Aiheesta lisää illan Tulosruudussa. Ohjelma alkaa kello 22.25 MTV3-kanavalla ja on nähtävissä maksutta myös MTV Katsomossa.
