Kolumni: Asiat edellä, naama peruslukemilla – miksi arvoista tuli vain presidentinvaalien toisen kierroksen ylellisyyttä?
Toimittaja Eeva Lehtimäki pohtii, miksi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella arvot eivät nouse keskusteluun.
Julkaistu 21.01.2018 08:59
MTV UUTISET
Valtaistuintaistelusta kertovassa tv-sarjassa Game of Thrones toistuu usein uhkaava ilmaus ”Winter is coming”. Sauli Niinistön kuuden vuoden presidenttikauden loppu on ollut yhtä jäätävää pakkasta ja ikitalven odottelua kansainvälisessä politiikassa.
Krimin valloitus, Itä-Ukraina, pakolaiset Euroopan rajoilla, Brexit, populismin nousu, terrori-iskut, Syyria, Itämeren kiristynyt tilanne, Venäjä ja Putin, pakotteet, Yhdysvallat ja Trump, Kiina sekä Pohjois-Korean ydinasenappi.
MTV:n suuri presidentinvaalikeskustelu tänään suorana lähetyksenä Kallion kirkosta klo 20-22 sekä MTV3-kanavalla että Katsomossa! Paikalla kaikki ehdokkaat, juontajina Merja Ylä-Anttila ja Jussi Kärki.
Tämä on heijastunut vahvasti myös presidentinvaalien asetelmaan. Aiempien vaalien arvokeskustelua ei ole juuri näkynyt muualla kuin ehdokkaiden omissa mainoksissa ja toritilaisuuksissa. Ehdokkaita on arvioitu ja hiillostettu siitä, miten pätevä kukin ehdokas olisi presidentin valtaoikeuksien kovassa ytimessä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana.
Kryptiset tulkinnat ehdokkaiden Nato-kannoista tai suhteesta EU:n antamiin turvatakuisiin eivät kuitenkaan ole se aihe, joka innostaa äänestäjien suurta enemmistöä.
Maaseudun Tulevaisuuden tutkimuksen mukaan äänestäjien mielestä presidenttiehdokkaan tärkein ominaisuus on nimenomaan arvojohtaminen. Ovatko ehdokkaat sitten osanneet avata tätä puolta? Eivät. Se johtuu siitä, että arvot ja hyvä viestintä, esimerkiksi sykähdyttävä puhe ja oman ajattelun avaaminen, kulkevat käsi kädessä. Ja ehdokkaat tuntuvat ajattelevan, että tämä on vähän sellaista unelmahöttöä, amerikanmeininkiä. Että mennään vaan naama peruslukemilla ja asiapohjalta.
"Mennään taskulaskin kädessä"
Arvot ovat suomalaisessa politiikassa vaikea ja hähmäinen aihe. Tämä johtuu siitä, että meillä on suosittu viimeiset vuosikymmenet pragmaattista tapaa tehdä politiikkaa. Mennään asia edellä, hallinnoiden, tolkusti, realistisesti, taskulaskin kädessä. Taustalla on 90-luvun ankara lama ja siitä selviytyminen.
Suomalaisen politiikan suurin arvo on ollut asia, joka ei ole oikeastaan arvo ollenkaan eli talous. Poliitikkoja on myös arvostettu ja arvotettu sen mukaan, että onko hän kova talousihminen vai ei. Sauli Niinistön valtaisa suosio ponnistaa tästä synkän kamreerin ja ankaran leikkaajan maineesta.
Presidenttiehdokkaat Merja Kyllönen, Laura Huhtasaari, Sauli Niinistö, Pekka Haavisto ja Nils Torvalds saapuvat Ehdokkaat esiin -presidentinvaalitenttiin Madetojan saliin Oulussa keskiviikkona 10. tammikuuta 2017.Lehtikuva
Arvojohtajuutta ovat pitäneet kampanjoissaan esillä mm. SDP:n Tuula Haatainen ja Vasemmistoliiton Merja Kyllönen. Haataisen mukaan hän haastaa Niinistöä nimenomaan parempana arvojohtajana.
”Minun mielestäni hän ei ole ottanut sitä arvojohtajan paikkaa, joka hänen olisi pitänyt ottaa”, Haatainen sanoo Demokraatin haastattelussa. Jep tämä selvä, mutta ei kyllä auta vielä kovin pitkälle.
Arvojohtajuus on teema, joka näyttää nousevat keskeiseksi teemaksi vasta vaalien toisella kierroksella.
Toisella kierroksella jakaudutaan leireihin
Ensimmäiset kierrokset on käyty pääsääntöisesti puhumalla Natosta, armeijasta, kansainvälisestä politiikasta ja johtajuudesta. Äänestäjien työpaikkahaastattelussa on ensin tarkistettu pätevyys virkaan ja vasta sen jälkeen on ruvettu miettimään millainen tyyppi sinne linnaan oikein muuttaa.
Toisella kierroksella tukijat ovat jakautuneet vahvoihin leireihin ja silloin arvot putkahtavat mukaan kuvaan. Muistelkaapa tilannetta työpaikoilla, toimituksissa, kaduilla, toreilla takavuosina ja sosiaalisessa mediassa kuusi vuotta sitten.
Taisteluparit Ahtisaari-Rehn, Halonen-Aho, Halonen-Niinistö ja Niinistö-Haavisto. Vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ollut ohi, kun innokkaat kannattajat ovat korostaneet oman ehdokkaansa vahvuuksia ja toisen epäilyttävää persoonaa ja arvomaailmaa.
Itselleni on vaikea hahmottaa, miksi arvot ja niillä johtaminen on vaaleissa joku erillinen ylevä lokeronsa, toisen kierroksen ylellisyys. Kai päätösten taustalla pitäisi aina olla jotain arvoja. Miksi ja millä sanoin presidentti tuomitsee eurooppalaiseen kaupunkiin tehdyn terrori-iskun tai miksi Suomi tekee osansa Euroopan pakolaistilanteesta?
Ehdokkaat presidentinvaalipaneelissa Maanpuolustuskurssiyhdistyksen paneelikeskustelussa Helsingissä 27. marraskuuta 2017.Lehtikuva
Ja kai siinä EU:ssa olemisessa ja sen antamassa turvassa tai sen puutteessa on taustalla jotain yhteisesti tärkeiksi koettuja etuja? Sama pätee myös siihen, miksi Suomi oli mukana pakotteissa Venäjää vastaan Krimin valloituksen jälkeen.
Yhtä hämmentävää on, että presidenttiin liitetään edelleen ylimitoitettuja toiveita valtaoikeuksien lisäämisestä lähtien. Kekkosmaisen vahvan johtajan kaipuu on meissä syvällä. Maailma, talous, yhteiskunta ja politiikka muuttuvat yhä nopeampaan tahtiin, mutta presidentti on politiikan yksinäinen supersankari, johon päivänpolitiikan rapa ei näytä tarttuvan. Samaan aikaan kuitenkin luottamuksemme muihin instituutioihin, kuten puolueisiin, horjuu.
Vaalien ensimmäinen ja mahdollisesti ainoa kierros käydään viikon päästä.
Tänään sunnuntaina MTV:n tentissä Kallion kirkossa yritetään kaivautua myös ehdokkaiden arvomaailmaan, mutta ajankohtaisten teemojen kautta. Ja hyvä niin.
Arvot ovat kaiken takana oli aiheena sitten johtajuus, ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta se tärkein teema eli ilmastonmuutos tai Venäjä. Ei mitään löysää lässytystä. Haastakaa toisianne. Arvot ovat politiikan kovassa ytimessä ja nyt ehdokkailla on viimeiset hetket tuoda ne myös esiin.
