Ammattikalastaja Anttia turhauttaa Saimaan rajoitukset – kalansaanti on kortilla: "Norppa ei tästä mene, mutta ei mene iso lahnakaan"

1:36
Kalterit pysäyttävät norpan. Ammattikalastaja Antti Laine näyttää, millainen on norppaturvallinen pyydys.

Toukokuussa kiristettiin kalastusrajoituksia erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelemiseksi. Kalastajat pohtivat nyt, onko tulevaisuuden Saimaalla kannattavaa kalastaa. 

Saunaniemen kartanon pihassa valmistellaan alkavaa muikkukesää. Sinivalkoisten troolarien keulat osoittavat kohden hiljalleen liplattavaa Saimaan selkää. 

– Tänään on muikkupäivä, kajahtaa laiturin nokasta.

Ilmassa on ukkosta, joka vauhdittaa kalastajien lähtövalmisteluja. Jäämurskaa sisältävät kalalaatikot siirtyvät nosturien avustuksella troolarin kannelle.

Pyhäpäivän tavoitteena on muutaman sadan kilon muikkusaalis. Sitä pienempi potti on pettymys, sillä kevään investointeihin on uponnut odotettua enemmän rahaa kulujen kasvettua.

Viitisentoista vuotta ammatikseen Saimaalla kalastanut Antti Laine esittelee kalalaatikon päällä lepääviä uusia norppaystävällisiä rysiä.  

– Tässä on nyt se kalteri. Se suojaa, että norppa ei pääse tästä sisään. Näissä on kyllä monenlaista kehittämistä vielä. Norppa ei tästä mene, mutta ei mene iso lahnakaan.   

Verkkokiellolla vältytään turhilta kuolemilta 

– Kyllä näillä kaloja vielä saisi, Antti tokaisee raottaessaan peräkärryn luukkua.  

Kuomun alla on kasoittain kalastusverkkoja. Antin laskujen mukaan verkkoja on noin kahden kilometrin pituudelta.  

Hän tietää, että verkot kelpaisivat hyvin muiden järvien kalastajille. Saimaalla niillä ei kalastusrajoitusten aikana tee mitään.  

Yksi norppaturvallinen rysä maksaa noin 4 000 euroa. Palautettuja verkkoja vastaan tukea saa puolet rysän hinnasta. Tuki ei kata aitaverkkoja.

Tänä keväänä Antti investoi viiteen rysään.   

– Ei ollut varaa sen enempää ostaa, eikä olisi ollut varaa niitäkään. Ensi kokemukset ovat sellaiset, että rysiä pitäisi olla viitisentoista, jotta pärjäisi.  

"Pitää opetella uudestaan kalastamaan" 

Antin mukaan rysän kanssa ei toimi samat opit kuin verkolla kalastamisessa. Nyt meneillään onkin "opetteluvaihe", jonka aikana kartoitetaan parhaimmat rysäpaikat.  

– On aika iso ponnistus lähteä taas hakemaan uusia paikkoja. Ei se ihan ole niin, että viskataan rysät vaan tuonne ja sitten odotetaan saalista. 

Antin mukaan rysillä saatu saalis on vielä ollut kehnoa, ja usein kalaa on tullut vain ämpärillinen.  

Eniten Anttia on korvennut tilanteissa, joissa on käynyt ilmi, että norpat ovat vieneet paunetin viimeisetkin muikut.  

– Kun näkee tyhjän rysän ympärillä pyörimässä neljä norppaa, niin kyllä siinä hetken miettii, että kannattaako tätä täällä edes tehdä.  

Saimaan kasvattama ammattikalastaja 

Saimaan rannat ovat Antille tuttuja jo lapsuudesta. Monet muistot liittyvät juuri Saunaniemen rantaan, jonka laiturissa troolarit hyrisevät tänäkin sunnuntaipäivänä. 

Antti alkoi kalastamaan jo pienenä. 15-vuotiaana hän osti ensimmäisen nuotan kesätyörahoillaan.  

Aluksi saalis päätyi mummon pakastettavaksi. Kun suvun pakkaset pursuivat haukea ja ahventa, kalaa alettiin kaupittelemaan kartanon ulkopuolelle. Siitä kaikki lähti.

– Muistan, kun saimme tästä kerran kuusi haukea verkolla. Myytiin ja ajettiin mopoilla niillä bensarahoilla viikko. 

Nyt Antti on toiminut ammattikalastajana viitisentoista vuotta, ja on toinen Kalakontin yrittäjistä.  

Useimmiten Puumalan torille parkkeeratusta myyntiautosta saa järvikalaa kaikissa muodoissa – tuoreena ja jalostettuna. Pääpaino on muikussa, jota miehet ovat tänäänkin lähdössä selältä hakemaan. 

Uudet rajoitukset yllättivät 

Ensimmäiset pyyntirajoitukset tulivat Saimaalla voimaan vuonna 1999. Sen jälkeen rajoituksia on päivitetty lukuisia kertoja, viimeisimmäksi nyt toukokuussa.  

Rajoitusten tavoitteena on turvata saimaannorppakannan kasvu suojelustrategian mukaisesti. Strategia on hyvällä mallilla, sillä 400 saimaannorpan välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa. 

Tavoitteiden saavuttamisesta huolimatta kalastusrajoituksia kiristettiin edelleen. Antti ei vihaa norppaa, vaikka moni voisi ajatella sitä kalastajan viholliseksi.  

– Kyllä kalastaja ja norppa kummatkin Saimaalle mahtuvat. Kaikki täällä on sitä mieltä, että suojellaan, mutta tolkulla. 

8. toukokuuta voimaan tulleen asetuksen mukaan verkkokalastus on kielletty kokonaan Saimaan kalastusrajoitusalueella huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Muikkuverkot olivat aikaisemmin sallittuja. Lisäksi kalastusrajoitusalue kasvoi 243 neliökilometrillä. 

–Kyllä se tuli yllätyksenä, että meilläkin alueet laajenivat. Meille markkinoitiin aikoinaan sitä niin, että niitä voitaisiin jopa purkaa. Kun on tavoitteisiin päästy, niin en ymmärrä, että miksi pitää tiukata ja tiukata, joka kaventaa omistus-, ja kalastusoikeutta.

Kalastajat eivät ole suojeluvastaisia 

Kiristykset sapettavat Anttia. Uusia investointeja on mahdotonta tehdä, kun tulevaisuutta on hankala ennustaa. Välimatkojen kasvaessa myös kulut kasvavat.  

Antin kanssa samaa mieltä on myös Puumalan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Tapio Laine.  

– Kukaan ei vihaa norppaa tai kyseenalaista sen asemaa. Ihmisiä kuitenkin turhauttaa jatkuva rajoitusten kiristäminen, vaikka suojelutavoitteisiin on jo päästy ja ne on ylitetty.

Onko Antti itse norppavastainen ja suositteeko hän enää ammattikalastamista Saimaalla? Katso koko haastattelu alla olevalta videolta. 

4:41

Laine muistuttaa, että suurin osa kalastusta rajoittavista toimista on tehty vapaaehtoisesti ilman lakeja ja asetuksia. Kalastajat ovat olleet sitoutuneita suojeluun, vaikka katto alkaakin tulla vastaan.  

– Epävarmuus siitä, miten kalastaminen Saimaalla jatkuu tulevaisuudessa vaikeuttaa pitkäjänteisten investointien tekemistä ja toiminnan kehittämistä. 

Kalastajat tyytymättömiä korvauksiin

Kaupalliset kalastajat voivat hakea korvauksia suojelutoimista johtuviin menetyksiin. Korvausta voi saada enintään 10 000 euroa, mutta jaettu korvaus on viime vuosina usein ollut lähempänä 4000 euroa, sillä hakijoita on enemmän, kun suojelualueet laajenevat.

Myös Antti on hakenut ja saanut tukia saalismenetyksiin ja pyydyskorjauksiin. Hänen mukaansa tämänhetkiset tuet eivät kannusta kalastamaan Saimaalla.

Laineen mukaan korvaus on tyhjää parempi, vaikka ei pidäkään sitä riittävänä.

– Korvausta tärkeämpää olisi mahdollistaa ammattimainen ja norppaturvallinen kalastus kaikilla välineillä myös rajoitusaikana. Tämä tulisi myös veronmaksajille halvemmaksi, Laine kommentoi.

Saimaalla kalastaa noin 190 kaupallista kalastajaa, ja kalasaaliiden taloudellinen arvo on noin 3,7 miljoonaa euroa.  

Laineen mukaan Saimaasta saisi myös enemmän irti. Esimerkiksi kuhaa ei saa pyydettyä rajoitusaikana juuri ollenkaan. Myös kevätpyynnin puuttuminen muuttaa kalastoa: lahna lisääntyy, mikä vaikeuttaa talvella hauen, mateen ja ahvenen pyyntiä.

– Toivottavasti Saimaasta ei tule ylisuojeltua aluetta, jossa kiellot ja rajoitukset estävät kestävän ja järkevän kalakantojen hyödyntämisen, Laine summaa. 

Isän perintö jatkuu 

Toisen troolarin puikoissa on Antin21-vuotias poika ArttuHän suunnittelee jatkavansa isänsä perintöä. 

Ennen puolta päivää kalastusalusten perät katoavat ulapalle. Ne saattavat nähdä kotisataman seuraavan kerran vasta seuraavan vuorokauden puolella. 

Vaikka uudet kalastusrajoitukset aiheuttavat päänvaivaa, ne eivät ole kalastajan ainoat huolet. Viime vuosina muikku on ollut aiempaa pienempää ja pienen kalan perkaamiseen menee enemmän aikaa.   

Kaikki nämä yhdessä saavat Antin pohtimaan, onko ammatilla enää tulevaisuutta. 

– Ei haluaisi ääneen sanoa, että pitäisi vaihtaa järveä, mutta on sekin käynyt mielessä.  

Siitä Antti on kuitenkin iloinen, että kysyntää riittää ja lupa-asiat on saatu järjestymään. Kalastajan tarina Saimaalla näyttääkin jatkuvan.

Puumalan satamassa sijaitsevalla Kalakontilla käy sunnuntaina niin kova kuhina, ettei myyjät kerkeä vastata yrittäjän soittoihin. 

Torilla korviin kantautuu myyjän epäuskoinen päivittely. 

– Tämähän olikin yllättävän hyvä päivä. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja