Saimaan verkkokalastusrajoitukset päättyvät – luonnonsuojeluliitto vetoaa kalastajiin: ei mielellään lainkaan verkkoja vesille

Suomen luonnonsuojeluliitto vetoaa kalastajiin, jotta nämä jättäisivät verkot laskematta vesille myös rajoitusten päätyttyä. Liiton mukaan viime vuonna viisi kuuttia kuoli verkkoihin heti heinäkuun alussa.

Liitto muistuttaa, että löysänieluiset katiskat ovat kiellettyjä keskeisillä elinalueilla vuoden ympäri. Katiskan nielu ei saa levitä yli 15 senttimetriä.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan verkot aiheuttavat myös aikuisten norppien kuolemia sekä kesällä että talvella.

Lue myös: Nyt tarkkana: verkkokalausrajoitukset päättyvät taas Saimaalla – viime vuonna 5 kuuttia kuoli verkkoihin heti heinäkuun alussa

Huonon pesimätalven jälkeen kuutteja on todennäköisesti Saimaalla viime vuosia vähemmän, liitto kertoo tiedotteessaan. Lisäksi monen kuutin epäillään aloittaneen elämänsä tavallista heiveröisempänä.

Sairaasta norpasta ilmoitettava Metsähallitukselle

Sairaita tai vammautuneita norppia havaitsevat yleensä luonnossa liikkuvat ihmiset. Luonnonvaraista norppaa tulisi katsella kiikarilla, mieluiten vähintään 100 metrin etäisyydeltä, kertoo Metsähallitus tiedotteessa.

Jos norppa vaikuttaa apaattiselta tai näyttää vammautuneelta, voi sitä lähestyä varovaisesti vähintään 15 minuutin tarkkailun jälkeen. Jos norppa ei reagoi ihmisen läheisyyteen 5–10 metrin etäisyydellä, on jotain todennäköisesti vialla.

Metsähallitus muistuttaa, että norppaan ei saa koskea käsin tai millään välineellä. Jos norppa vaikuttaa tarkkailun perusteella sairaalta tai vammautuneelta, siitä tulee ilmoittaa puhelimitse Metsähallitukselle. Norpasta voi ottaa valokuvan mahdollisuuksien mukaan.

Lue myös: Jari oli kalassa avopuolisonsa kanssa Saimaalla, kun suloinen viiksikäs tuli tervehtimään heitä – "Koskaan ei ole norppa tullut noin lähelle"

Jäällä lepuuttelevan kuutin kanssa on oltava entistä varovaisempi. On tavallista, että saimaannorppaemo jättää kuutin jäälle tai rantakivelle useaksi tunniksi. Kuutin lähietäisyydelle ei saa mennä.

Saimaannorppa on erittäin uhanalainen

Norppien säilymisen uhkana ovat kalanpyydykset, ilmastonmuutos, rantarakentaminen ja muu ihmisen aiheuttama pesinnän häirintä. Lisäksi norppakannan pieni koko ja hajanaisuus Saimaalla ovat uhkana lajin säilymiselle, kertoo Metsähallitus.

Metsähallituksen mukaan saimaannorppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle saakka. Norppakannan koko on pikkuhiljaa kasvanut tuolloin aloitettujen suojelutoimien ansiosta. Varsinkin kuuttien eloonjäämismahdollisuudet ovat parantuneet.

Lue myös: 33-vuotiaan Saimaannorppa-Venlan luultiin jo kuolleen – lappeenrantalainen Ismo Marttinen ikuisti Venlan kuviin eteläisellä Saimaalla vuosien jälkeen

Vain Saimaassa elävä norpan alalaji saimaannorppa on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Saimaannorpan kannaksi arvioidaan runsaat 400 yksilöä, kertoo WWF.

Saimaannorppa jäi eristyksiin noin 8 000 vuotta sitten, kun Saimaan ja Itämeren yhteys katkesi jääkauden jälkeen maan kohoamisen myötä.