Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on julkaissut raportin saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta seuraavalle viidelle vuodelle. Raportissa esitellyt toimet jakavat kuitenkin mielipiteitä.
Vaikka Suomessa on saatu nauttia viimeisten viikkojen aikana runsaasta lumesta, Saimaalla tilanne ei tyydytä. Hyvä lumitilanne on ratkaisevaa uhanalaisen saimaannorpan lisääntymiselle, sillä norppa synnyttää kuuttinsa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään.
Jos lunta ei ole riittävästi, poikasilla ei ole suojaa ja jopa puolet kuuteista on vaarassa kuolla.
Uhanalaisen lajin pelastamiseksi Saimaan alueen vapaaehtoiset ovat vähälumisina talvina kolanneet Metsähallituksen johdolla apukinoksia saimaannorpan avuksi.
– Leikkisesti kun sanoo niin norpat jonottavat näihin apukinoksiin, luontokuvaaja Juha Taskinen kuvailee.
Kinoksia on lupa tehdä 14. helmikuuta saakka. Sen jälkeen kolaaminen on lopetettava, jottei kuuttien syntymistä häiritä.
– Kun apukinokset tehdään metrin korkeiksi, niin siinä on tila tehä kammareita ja kuutin kaivella poteroita. Kyllä tässä ensi ja seuraava pyhä kolataan.
Metsähallitus korostaa, että apukinosten tekemiseen ei pidä ryhtyä omin päin, sillä liikkuminen norpan pesäpaikoilla voi häiritä pesintää.
Siksi Metsähallitus myöntää luvat apukinosten tekemiseen lumitilanteen mukaan.
– Täällä Savonlinna seudulla näyttää siltä, että kinoksia tarvitsee tehdä. Ihmisen täytyy auttaa norppia pesinnässä ja kolata apukinoksia, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kommentoi.
Suojelutoimet jakavat mielipiteitä
Saimaannorppa on uhanalainen laji, mutta lajin kanta on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla parilla sadalla ja on nyt noin 430 yksilöä. Tämä on osittain kalastusrajoitusten ansiota.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on julkaissut raportin saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta seuraavalle viidelle vuodelle. Raportti sisältää 35 ehdotusta, mukaan lukien kalastusrajoitusalueen laajentamisen.
– Alueen laajeneminen on tärkeää ja sitä laajennetaan sitä mukaan, kun syntyy uusia poikaspesiä, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kommentoi.
Etelä-Savon kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Harry Härkösen mukaan kalastusrajoitukset ovat raportissa ylimitoitettuja. Alueella toimii 190 kaupallista kalastajaa.
– Saimaannorpan suojelustrategiassa on asetettu kasvutavoitteksi kolmesta neljään prosenttia ja viime kalastuskaudella päästiin viidestä kuuteen prosenttiin. Norppakanta on saavuttanut 400 yksilön tavoitteen kuusi vuotta etuajassa.
– Tuntuuhan tämä aivan käsittämättömältä, että siitä huolimatta ollaan vaatimassa tiukennuksia rajoituksiin. Kalastuksella on niin suuri merkitys Saimaalle, että ei minusta ole minkäänlaisia perusteita vaatia tällaista.
Lue myös: Saimaannorppakuutti kuoli muikkuverkkoihin
Tulevaisuudessa odottaa uusi uhka
Tolvasen mukaan 400 yksilön määrä on välitavoite, eikä sen saavuttaminen tarkoita sitä, että laji olisi turvassa.
WWF on suunnannut katseensa jo kohti uusia, tulevaisuuden uhkia, joihin tulee Tolvasen mukaan reagoida jo nyt.
– Ilmastonmuutos on uusi, iso uhka, joka tulee heikentämään pikkuhiljaa norpan pesintäoloja ja vähemmän kuutteja selviytyy aikuisiksi. Sen takia meidän pitäisi tehdä nyt enemmän toimia, jotta se kanta vahvistuu ja on vahvempi ottamaan vastaan tuon heikkenevien talvien tulevaisuuden.
Mikä olisi paras keino yhteensovittaa kalastus ja saimaannorpan suojelu? Katso asiantuntijan arvio videolta