Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on julkaissut raportin saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta seuraavalle viidelle vuodelle. Raportissa esitellyt toimet jakavat kuitenkin mielipiteitä.
Vaikka Suomessa on saatu nauttia viimeisten viikkojen aikana runsaasta lumesta, Saimaalla tilanne ei tyydytä. Hyvä lumitilanne on ratkaisevaa uhanalaisen saimaannorpan lisääntymiselle, sillä norppa synnyttää kuuttinsa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään.
Jos lunta ei ole riittävästi, poikasilla ei ole suojaa ja jopa puolet kuuteista on vaarassa kuolla.
Uhanalaisen lajin pelastamiseksi Saimaan alueen vapaaehtoiset ovat vähälumisina talvina kolanneet Metsähallituksen johdolla apukinoksia saimaannorpan avuksi.
– Leikkisesti kun sanoo niin norpat jonottavat näihin apukinoksiin, luontokuvaaja Juha Taskinen kuvailee.
Kinoksia on lupa tehdä 14. helmikuuta saakka. Sen jälkeen kolaaminen on lopetettava, jottei kuuttien syntymistä häiritä.
– Kun apukinokset tehdään metrin korkeiksi, niin siinä on tila tehä kammareita ja kuutin kaivella poteroita. Kyllä tässä ensi ja seuraava pyhä kolataan.
Metsähallitus korostaa, että apukinosten tekemiseen ei pidä ryhtyä omin päin, sillä liikkuminen norpan pesäpaikoilla voi häiritä pesintää.
Siksi Metsähallitus myöntää luvat apukinosten tekemiseen lumitilanteen mukaan.
– Täällä Savonlinna seudulla näyttää siltä, että kinoksia tarvitsee tehdä. Ihmisen täytyy auttaa norppia pesinnässä ja kolata apukinoksia, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kommentoi.
Suojelutoimet jakavat mielipiteitä
Saimaannorppa on uhanalainen laji, mutta lajin kanta on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla parilla sadalla ja on nyt noin 430 yksilöä. Tämä on osittain kalastusrajoitusten ansiota.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on julkaissut raportin saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta seuraavalle viidelle vuodelle. Raportti sisältää 35 ehdotusta, mukaan lukien kalastusrajoitusalueen laajentamisen.
