"Kiivi huudahti 'voi per*e' ja rupesi nauramaan" – Rosan papukaija juttelee, huutelee ja komentaa marsujakin tarvittaessa | MTV Uutiset
"Kiivi huudahti 'voi per*e' ja rupesi nauramaan" – Rosan papukaija juttelee, huutelee ja komentaa marsujakin tarvittaessa
0:15Rosan Kiivi-papukaija juttelee
Julkaistu 28.01.2019 19:32
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Kiivi-papukaija säikäytti omistajansa Rosan komentamalla perheen muita lemmikkejä äkäisesti. Kiivi osaa myös reagoida keskusteluihin: jos Rosa alkaa nauraa, myös Kiivi alkaa nauraa.
Rosa, 22, oli kotona yksin, kun alkoi tapahtua.
Aluksi perheen koira alkoi haukkua rappukäytävän äänille. Marsut säikähtivät koiraa ja alkoivat vinkua; tämän seurauksena kissa säntäsi perheen kodin eläinhuoneeseen mouruamaan. Metakan havahduttamat kyyhkyset alkoivat räpistellä.
– Juuri, kun olen karjaisemassa "kaikki hiljaa!", tekeekin joku sen yllättäen puolestani. Möreä miesääni karjaisee "hiiiljaaaa!!", minkä seurauksena kaikki eläimet hiljenevät, Rosa muistelee.
Siivoamassa olleelta Rosalta putosi moppi kädestä.
– Säikähdin. Olin siis yksin kotona, mutta aloin miettimään, josko mieheni olisi tullut aikaisemmin töistä kotiin.
Kiivi. Kuva Rosan kotialbumistaKuva Rosan kotialbumista
"Kiivi oli ilmeisesti raivostunut, kun kylpyhetkeä metelöinnillä häirittiin"
Sitten eläinhuoneesta alkoi kuulua nyrpeää mutinaa. Rosa kuunteli, miten joku mumisee "hiljaa, hiljaa, hiljaa" selvästi tyytymättömänä.
Rosa kurkisti huoneeseen. Perheen papukaija Kiivi kökötti siellä yksinään, kiukkuisena ja märkänä. Se hypähteli tasajalkaa kylpyastiansa vierestä.
– Kiivi oli ilmeisesti raivostunut, kun kylpyhetkeä metelöinnillä häirittiin, Rosa kertoo.
– Miehelläni on tapana suhista tai karjaista Kiiville, kun se alkaa vaikka kesken elokuvaillan kirkumaan korvia vihlovalla äänellään. Miehen äänellähän Kiivi "hiljaa" huusi, joten kaiketi matki juuri mieheni ääntä.
"Kiivi on kauhean persoonallinen"
Suivaantuneen papukaijan olomuoto oli niin hupaisa, että Rosa kertoi tapauksesta Facebook-ryhmässä.
– Se nauratti ihmisiä kovasti. Olen ennenkin päivitellyt eri somekanaviin Kiivistä. Kiivi on kauhean persoonallinen ja ihmiset tuntuvat pitävän eksoottisista eläimistä.
Vaikka perheen muiden lemmikkien mekkalointi loppui Kiivin huudahduksen jälkeen, se ei ilmeisesti tuonut kaivattua kylpytunnelmaa takaisin.
– Kiivi oli jo niin kiukkuinen, että jätti kylpyhetkensä sikseen ja meni takaisin häkkiinsä, Rosa sanoo.
Kiivin höyhenpeitettä. Kuva Rosan kotialbumistaKuva Rosan kotialbumista
Ei ole erikseen opetettu puhumaan
Kiivi ei ollut koskaan ennen käskyttänyt perhettä hiljaiseksi hiljaa-sanalla. Myös ihmismäinen ääni oli yllätys.
– Yleensä Kiivin puhe on harakkamaista vaakkumista, erottaa kyllä ihmisen puheesta. Nähtäväksi jää, käyttääkö lintu uutta sanaansa vielä uudelleen!
Kiiviä ei ole erikseen opetettu puhumaan, vaikka se oppiikin temppuja herkkujen avulla. Kaikki papukaijat eivät koskaan opi puhumaan.
Kiivi osaa sanoa "terve" ja "EI"
Kiivi on Senegalinkaija, jotka eivät tavallisesti ole kovin puheliaita. Kiivi on kuitenkin poikkeus; se esimerkiksi tervehtii töistä kotiin tulevaa Rosaa sanomalla "moi", "päivää" tai toisinaan "terve". Jos perheen kanit alkavat kolistella tai marsut vinkua, Kiivi huutaa "EI!".
– Iltaisin, kun ollaan menossa nukkumaan, se saattaa sanoa "yötä!" Kiivi osaa myös sanoa oman nimensä. Kun Kiivi on astumassa vaikkapa orrelta ihmisen kädelle, se ottaa vähän aina nokalla tukea kädestä tai sormesta ja testaa, että onko "alusta" tukeva. Joskus se ottaakin vähän lujemmin nokalla kiinni ja tajuaa sen itsekin, jolloin se huudahtaa söpöllä äänellä "auuu!" ja päästää irti, Rosa kuvailee.
– Kiivi sanoo "auuu!" myös silloin, jos Kiiviä silittää, eikä se juuri silloin halua silityksiä. Jos Kiivi vahingossa rikkoo jotakin, se huudahtaa "ooo!".
"Kiivi kiintyi meihin nopeasti, rakastaa rapsutuksia, silityksiä ja olkapäällä keikkumista." Kuva Rosan kotialbumistaKuva Rosan kotialbumista
Kiivi osaa myös reagoida keskusteluihin: jos Rosa alkaa nauraa, myös Kiivi saattaa nauraa varismaisella käkätyksellä.
– Kun äitini oli kylässä, satuimme kuulemaan Kiivin huudahtavan "voi perse!", minkä jälkeen lintu itse rupesi nauramaan.
"Meillä kävi hyvä tuuri, kun onnistuimme adoptoimaan näin kiltin linnun"
Vaikka Kiivin juttelut ovatkin hauskoja, arjessa papukaija on haastava lemmikki.
– Mitä isompi, sitä haastavampi. Isoimmat papukaijat ovat älykkyydeltään melkein ekaluokkalaisen lapsen tasolla ja vaativat sen mukaisesti virikkeitä, huomiota ja tekemistä, puhumattakaan siitä, miten suuren tilan ne vaativat ollakseen onnellisia, Rosa kuvailee.
Kiivi on perheen asunnossa aina vapaana, jos Rosa tai hänen miehensä on kotona. Työpäivän ajan Kiivi on häkissään oman turvallisuutensakin takia.
– Olemme ruuvanneet Kiiville muutaman huoneen kattoon värikkäitä keinuja ja puisia isoja linnunleluja, ja Kiivin häkki on täynnä riippuköysiä, tikkaita, keinuja ja palikoita. Uusia saisi ostaa lähes viikoittain, sillä Kiivi aina jotenkin onnistuu rikkomaan/silppuamaan lelunsa,
– Meillä kävi hyvä tuuri, kun onnistuimme adoptoimaan näin kiltin, seurallisen ja oppivaisen linnun. Kiivi kiintyi meihin nopeasti, rakastaa rapsutuksia, silityksiä ja olkapäällä keikkumista.
Onneton papukaija saattaa nyppiä omia sulkiaan tai olla jopa aggressiivinen.
– Papukaijoilla on äärettömän vahva nokka, ne saavat sillä halutessaan pahaa jälkeä aikaan. Papukaija ei missään nimessä ole jokaiselle sopiva lemmikki, ne ovat hyvin pitkäikäisiä, erittäin äänekkäitä, sotkevia ja tarvitsevat paljon huomiota, Rosa sanoo.
– Vaativuudestaan huolimatta papukaija on myös palkitseva lemmikki. Ne ovat vähän koiramaisia, mutta jotkut luonteenpiirteet muistuttavat vähän kissoja. Ne ovat seurallisia, mutta silti itsenäisiä. Ne oppivat helposti, mutta aina temppuilu käskystä ei maita.
