Kirkon diakoniatyöntekijät kertovat uusimmassa diakoniabarometrissa apua tarvitsevien ihmisten määrän kasvaneen viime vuosina. Taustalla vaikuttavat muun muassa sosiaaliturvan leikkaukset.
Kirkko yrittää yhä useammin paikata hyvinvointivaltion turvaverkkoon syntyneitä aukkoja.
Näin kertoo tuorein diakoniabarometri, joka on kerännyt diakoniatyön tekijöiden kokemuksia avun antamisesta ja sen tarvitsijoista. Diakoniatyössä autetaan kaikkein heikommassa asemassa olevia esimerkiksi ohjaamalla heitä tarvittaviin palveluihin, antamalla ruoka-apua tai kuuntelemalla ja keskustelemalla.
– Taloudelliset huolet nousevat barometrista esiin. Ihmisillä ei riitä rahaa ruokaan tai vuokraan. Eli ihan arkihuolia. Toisena asiana sieltä nousee yksinäisyys ja se, että ihmiset kokevat osattomuutta, kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Irene Nummela.
Taloudelliset ongelmat voivat monen kohdalla lisätä riskiä muihin ongelmiin, kuten yksinäisyyteen.
– Se on aika suomalaista eristäytyä silloin, kun asiat ovat huonosti. Ei mennä hakemaan apua ja tukea muilta, vaan jäädään yksin. Se on surullista, että se yksinäisyys on aika iso syöpä ja huoli ihmisten elämässä, pohtii Espoon Tapiolan seurakunnan diakoni Hanna Videll.
Diakoniabarometrin kysely tehdään diakoniatyöntekijöille neljän vuoden välein kulloinkin ajankohtaisista aiheista. Syyskuussa julkaistun kyselyn aineiston keruuaika oli loka- marraskuussa 2025.
Leikkaukset näkyvät
Sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset näkyvät diakoniatyön tekijöiden mukaan selkeästi kentällä.
– Se huoli, mitä asumistukien leikkaukset ovat aiheuttaneet ihmisten elämissä, on kova. Tarpeeksi edullisia asuntoja, jotka menisivät niihin Kelan normeihin, niin niitä ei vain yksinkertaisesti ole, Videll toteaa.
Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vähentynyt rahoitus vaikuttaa apua tarvitsevien määrään. Huolta kannetaan erityisesti vähävaraisista lapsiperheistä.
– Kyllä kauttaaltaan aineistosta nousee tämä lapsiperheköyhyys. On tullut vastaan heitä, jotka ovat aiemmin pärjänneet, niin nyt sitten on voinut tipahtaa. Ja tosiaan nämä sosiaaliturvan leikkaukset on voinut osua samoihin talouksiin vielä. Ja sitten vielä nämä järjestöjen leikkaukset, niin kyllä se koskettaa tosi monia ihmisryhmiä, kertoo Kirkkonummen seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Irja Tamm.
Diakoniatyöntekijät tekevät paljon yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa ja kentällä on huomattu, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-rahoitus on ollut laskussa.
– Kyllä se näkyy sellaisena yhdessä tehdyn työn vähenemisenä meidän tutkimusaineiston mukaan. On vähemmän sitä ennaltaehkäisevää työtä, sellaisia avoimia kohtaamispaikkoja, mihin ihmiset voi mennä erilaisten huolien kanssa, Tamm toteaa.
– Tarve keskusteluavulle ja yhdessä kohtaamiselle on tosi tosi suuri, Tamm lisää
Hyvääkin tapahtuu
Hyvät ilmiöt ovat nyt harvassa, mutta auttamishalua pidetään järjestöjen ja vapaaehtoisten parissa edelleen vahvana, vaikka resurssit ovat vähissä.
– Myönteistä on se, että vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen mukaan ihmiset haluavat auttaa, eli haluataan tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Se on jo toivonsäde, että ihmiset haluavat auttaa toisiansa, Kirkkohallituksen asiantuntija Nummela sanoo.
– Myönteistä on aina se, kun näkee, että yhdelle ihmiselle se apu menee perille ja siitä tulee toivoa ja muutenkin syntyy sellaisia toivonnäköaloja, että kyllä tästä selvitään, miettii puolestaan Hanna Videll.
Seurakunnat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan lisäämään varoja diakoniatyöhön, koska kysyntä on kasvussa.
– Monet seurakunnat ovat nyt tehneet lisäbudjetin diakoniatyölle, että voitaisiin antaa enemmän. Jotkut seurakunnat ovat lähettäneet sellaista viestiä, että diakoniatyöhön varatut rahat on loppumassa ja pitää tehdä lisäanomus, että voisiko jouluna antaa vielä avustusta niille kaikkein heikommissa asemissa oleville, Nummela kertoo.
