Suomeen näyttää tulevan tänä vuonna keskimääräinen viljasato, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Keskus arvioi, että sadon määräksi tulee noin 3,3 miljardia kiloa.
Kaurasadosta on tulossa keskimääräistä suurempi, kun taas rukiin ja ohran sadot ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi. Vehnän sadosta on tulossa tavanomainen.
Vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) sanoo STT:lle, että keskimääräinen viljasato tuskin vaikuttaa ruoan kuluttajahintaan.
– PTT:n arvio on, että vaikka sadosta on tulossa ihan hyvä, se ei vielä näy kaupan hyllyillä kuluttajille, hän kertoo.
Kujala sanoo, että raaka-aine eli vilja muodostaa vaikkapa leivän kuluttajahinnasta lopulta hyvin pienen osan. Sen sijaan palkat, energia, pakkaustarvikkeet ja kuljetukset vaikuttavat hintoihin enemmän.
– Vaikka tuottajahinnat ovat laskeneet, ruoan hinta ei ihan seuraa sitä kehitystä, hän sanoo.
– Keväällä ennustimme, että ruoan hinta laskisi tänä vuonna kaksi prosenttia edellisvuodesta, ja sitä samaa tasoa ennustamme edelleen.
Tuoreempaa arviota on luvassa syyskuun loppupuolella, kun PTT julkaisee ennusteen ruoan hinnan kehityksestä loppuvuodelle ja ensi vuodelle.
Valtavilja on vaihtumassa
Suomen viljapelloilla on tapahtumassa tänä vuonna eräänlainen vallanvaihto. Luken arvion mukaan ohra on tippumassa kärkipaikalta satomäärältään Suomen suurimpana viljana.
Ohra on ollut valtavilja vuodesta 1977 lähtien, mutta tänä vuonna näyttää siltä, että kaura on menossa ohi. Luken satoarvion mukaan kaurasatoa on tulossa reilut 1,2 miljardia kiloa ja ohraa 1,1 miljardia kiloa.
Yliaktuaari Anneli Partala Lukesta sanoo, että ohran viljelyala on ollut laskussa kymmenen viime vuoden ajan. Kauran viljelyala on sen sijaan pysynyt jotakuinkin samana. Kauran ja ohran viljelyalat ovat nyt melko lähellä toisiaan.
– Kauralla on parempi keskimääräinen hehtaarisatoarvio, joten kokonaissadosta näyttäisi tulevan ohraa suurempi, Partala kertoo STT:lle.Ohraa on viljelty Suomessa pitkälti eläinten rehuksi. Partala sanoo, että samalla kun kotieläintuotanto on vähentynyt, myös ohraa on viljelty vähemmän. Maatilat eivät enää tarvitse yhtä paljon rehua kuin aikaisemmin.– Esimerkiksi lypsylehmien määrä on Suomessa vähentynyt, ja samoin lihantuotannossa olevien lehmien ja sikojen määrä on hieman laskenut.Kaurallakin on Partalan mukaan rehukäyttöä, mutta sitä viedään myös ulkomaille 300–400 miljoonaa kiloa vuosittain. Lisäksi kaurasta valmistettuja tuotteita viedään ulkomaille. Kotimaassa ne ovat myös alkaneet osittain korvata lihan käyttöä viime vuosina.– Ei ohrakaan ole pelkkä rehuvilja, vaan sillä on tärkeää käyttöä mallaspuolella. Sen sijaan leipäviljana ohran käyttö on aika minimaalista Suomessa, Partala kertoo.