Miten käy oliiviöljyn ja viljan hintojen? Sään ääri-ilmiöt osuvat raskaasti Välimeren alueen viljelijöihin

Ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt osuivat viime kesänä raskaasti moniin Välimeren alueen viljelijöihin.

Suomessa ja Ruotsissa päästiin vähemmällä, mutta viljasato jäi täälläkin kehnoksi. Vahingot eivät kuitenkaan ole niin suuria, että viljan hinta nousisi merkittävästi.

Kevään ja alkukesän kuivuus johti Espanjassa siihen, että osa viljelijöistä ei uskaltanut ryhtyä kylvötöihin lainkaan. Kuivuutta luonnehdittiin kovimmaksi noin sataan vuoteen. Kreikassa taas vilja-aittana tunnettu Thessalian tasanko jäi syyskuun alussa Daniel-myrskyn tuoman tulvan alle moneksi päiväksi.

Myös Suomessa ja Ruotsissa viljasato on ollut kehno viime kesän sääilmiöiden vuoksi. Suomessa kokonaisviljasato oli noin 15 prosenttia ja Ruotsissa 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2022, jolloin sato oli suunnilleen normaali.

– Oli kova kuivuus alkukesästä, ja sitten tuli loppukesästä liikaa vettä – eli juuri päinvastoin kuin pitäisi. Molemmat ovat ääri-ilmiöitä, toteaa professori John Sumelius Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan taloustieteen osastolta.

Vaikka sato on ollut Pohjois-Euroopassa kehno ja Välimeren alueella monin paikoin surkea, se ei Sumeliuksen mukaan vielä tarkoita, että viljan hinta nousisi merkittävästi lähiaikoina. EU:n yhteismarkkinat tasaavat hintoja.

– Yleensä hintataso riippuu suurista tuottajamaista Pohjois-Amerikassa ja Australiassa. Jos sato epäonnistuu suurilla tuottajamailla, se varmaan vaikuttaa meidän hintatasoon aika lailla.

Maailmanlaajuiset muutokset kyllä vaikuttavat hintoihin, Sumelius huomauttaa. Esimerkiksi koronapandemia ja siihen liittyneet rajoitustoimet vaikeuttivat liikkumista ja kuljetuksia, mikä johti monien hintojen nousuun.

Ilmastonmuutoksen edetessä viljakasvien – esimerkiksi maissin, riisin ja vehnän – satojen arvioidaan maailmanlaajuisesti pienentyvän, vaikka joillakin yksittäisillä alueilla viljelyolot saattavat parantuakin.

"Oliiviöljyä lähes mahdotonta saada"

Ainakin yksi Välimeren alueen arvostetuista ruoka-aineista ja vientituotteista on jo käymässä niukkuushyödykkeeksi äärisäiden jäljiltä: oliiviöljy. Espanja tuottaa perinteisesti noin puolet maailman oliiviöljystä, mutta helteiden ja metsäpalojen vuoksi oliivisato on ollut huono sekä viime että tänä vuonna.

Tämän vuoden sadosta Espanjan arvioidaan tuottavan noin 750 000 tonnia oliiviöljyä eli hieman enemmän kuin viime vuoden sadosta saatiin. Useana aiempana vuonna määrä on kuitenkin ollut 1,3 miljoonan tonnin paikkeilla.

– Oliiviöljyä on lähes mahdotonta saada ostetuksi. Se on myyty loppuun, kertoi Filippo Berio -oliiviöljymerkin Britannian-yksikön johtaja Walter Zanre brittilehti Guardianille syyskuun lopulla. Zanren mukaan oliiviöljyä hankitaan tänä vuonna Etelä-Amerikasta asti.

New York Times kertoo, että Yhdysvalloissa laadukkaan oliiviöljyn vähittäishinta on noussut suunnilleen 20 prosenttia viime vuoden lokakuusta. Tukkuhinta on noussut vielä jyrkemmin.

Jaenin alue Andalusiassa Etelä-Espanjassa on yksi tunnetuimmista oliivin viljelyseuduista. Paikallinen oliivitilallinen Rafa Guzman kertoo Guardianin haastattelussa, että sato on ollut 70–80 prosenttia tavanomaista heikompi.

– Jotkut viljelijät eivät ole saaneet kiloakaan oliiveja, kertoo Guzman, joka toimii myös viljelijäjärjestö Asajan paikallisjohtajana.

– Aina silloin tällöin on ollut yksittäisiä huonoja satovuosia, kuten viime vuosi. Mutta kaksi huonoa satoa peräkkäin – en muista yhtään kertaa aiemmin. Olen 50-vuotias, ja olen aloittanut oliiviviljelmillä jo lapsena isäni kanssa, hän jatkaa.

"Myrsky irrotti puut juuriltaan"

Syyskuun alun Daniel-myrsky aiheutti suuria tuhoja etenkin Libyassa ja Kreikassa. Vahingot Kreikan maataloudelle tulevat näkymään pitkään.

– Tuolla ylhäällä oli ennen omenatarha. Tulva vei mennessään kaikki puut, kertoo omenanviljelijä Thymios Economou uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Economoun omenatarha sijaitsi ylärinteellä Zagoran kylässä Kreikan keskivaiheilla – seudulla, johon Daniel-myrsky pahimmin osui. Myrsky toi muutamien tuntien aikana saman verran sadetta kuin normaalisti saadaan useiden kuukausien mittaan.

Kyläläiset arvioivat, että jopa neljä viidesosaa paikallisista teistä on myrskyn jäljiltä käyttökelvottomia.

– Osa täkäläisistä ei pääse menemään viljelyksilleen lainkaan. Heidän tulonsa jäävät tänä vuonna nollaan, sanoo Economou.

Hänen naapurinsa Antonis Laskos kertoo menettäneensä sata omenapuuta yhdestä tarhoistaan.

– Myrsky irrotti puut juuriltaan, ja ne päätyivät mereen, kertoo Laskos.

Zagorassa kasvatettuja omenoita pidetään Kreikan laadukkaimpiin kuuluvina. Noin 800 perhettä paikkakunnalla on rakentanut toimeentulonsa omenanviljelyksen varaan.

Thessalian tasanko on keskeistä viljelysseutua, joka tuottaa noin neljäsosan Kreikan vehnästä ja ohrasta. Linssien, pistaasipähkinöiden ja kikherneiden kasvatuksessa Thessalian osuus on noin kolmasosa Kreikan koko tuotannosta.

Myrskyn aiheuttama tulva jätti osan Thessalian pelloista veden alle useiksi päiviksi. Pelloille on kertynyt savea ja lietettä monin paikoin ainakin puolisen metriä.

Geologian ja luonnonkatastrofien hallinnan professori Efthymis Lekkas Ateenan yliopistosta arvioi syyskuun alkupuolella Mega-televisiokanavan haastattelussa, että kestää viitisen vuotta ennen kuin Thessalian tasanko on jälleen hedelmällinen.

Kastelutapoja on syytä muuttaa

Ilmastonmuutokseen liittyvien sääilmiöiden vaikutukset maatalouteen kasvavat jatkossa koko Välimeren alueella. Eri alueet ovat kuitenkin jonkin verran erilaisessa tilanteessa, kertoo professori Sumelius.

– Etenkin Kaakkois-Espanja kärsii kuivuudesta, samoin osia Etelä-Italiasta, kuten Sisilia. Ja tietysti koko Pohjois-Afrikka Marokosta Egyptiin. Pohjois-Afrikan tilanne on mielestäni hyvin huolestuttava, koska siellä on väkimäärä 1960-luvun jälkeen nelinkertaistunut.

Sumeliuksen mukaan on tarpeellista etenkin parantaa kastelumenetelmiä, esimerkiksi siirtyä tippakasteluun sen sijaan että levitetään vettä suoraan viljelyksille. Tippakastelussa käytetään letkuja, joissa on hyvin pieniä reikiä, ja reikien kautta vettä päätyy maahan tippa kerrallaan.

– Tippakastelu käyttää vettä paljon tehokkaammin. Vääräntyyppinen kastelu aiheuttaa myös ympäristöongelmia, sanoo Sumelius.

Koko maailman mittakaavassa noin 70 prosenttia kaikesta käytetystä makeasta vedestä käytetään juuri keinokasteluun. Kuivuuskausien lisääntyminen johtaa siihen, että vettä on vähemmän saatavilla, vaikka sitä tarvitaan muuhunkin kuin kasteluun.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoihin kuuluu myös kasvinjalostus. Sillä voidaan muun muassa vahvistaa viljelykasvien kestävyyttä tauteja ja tuhoeläimiä vastaan, Sumelius toteaa. Tämä pätee niin etelässä kuin pohjoisessakin. Myös viljelykasvivalikoimaa voi olla syytä tarkistaa, esimerkiksi pavut tyypillisesti kestävät kuivuutta paremmin kuin herneet.

Suomessa ja Ruotsissa syksyllä kylvettävä ruis sekä syysvehnä ovat tänä vuonna tuottaneet melko hyvät sadot. Kevätviljoille kävi kuivan alkukesän vuoksi huonommin.

– On mahdollista, että meillä Suomessa syysviljojen viljely tulee yleistymään. Ruotsissa Tukholman eteläpuolella kasvatetaan jo nykyisin enemmän syysviljoja, Sumelius kertoo.

Lue myös: Ilmastonmuutos uhkaa sekä Saimaan että Itämeren norppia

Kreikan pääministeri maan luonnonkatastrofeista: Kuin sota rauhan aikana