Suomalaisten unelma omakotitalosta järven rannalla ei ehkä olekaan enää yleisin haave. Mitä idylliselle unelmalla tapahtui ja mikä sen on korvannut?
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Noin vuosikymmen taaksepäin tunnistettiin Nurmijärvi-ilmiö, joka sai kaupunkiasujat haaveilemaan isommasta asunnosta ja asumisesta rauhallisemmalla, luonnonläheisemmällä asuinalueella.
– Ilmiötä vauhditti sisustus- ja puutarhaharrastuksen buumi. Kehyskuntien kasvu varmasti jatkuu tulevaisuudessakin. Isompi kuva on kuitenkin se, että suomalaisista asuinalueen vaihtamisesta haaveilevia on harvempi kuin joka kymmenes, sanoo Suomen Asuntomessujen tutkimustoiminnasta vastaava Kari Tervonen.
Yhdeksi asumistoiveihin vaikuttavaksi ja muuttohaluja hillitseväksi perusilmiöksi Tervonen nostaa esiin Suomen Asuntomessujen tutkimuksesta suomalaisten sopeutuvuuden: neljä viidestä on tyytyväinen omaan asumiseensa ja asuinalueeseensa. Vaikka asuminen on kallista, moni kokee tehneensä omalla kohdallaan varsin onnistuneen diilin, ja omaa valintaa ollaan valmiita puolustamaan
– Tiiviin kaupunkirakentamisen ihanteen voimistuminen trendinä, ja kasvava asuntotuotanto voivat kääntää asumishaaveita toiseenkin suuntaan. Olisiko niin, että Helsingin kasvava asuntotuotanto tulee myös ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä? Sinne minne syntyy uutta, kohdistuu aina eniten huomiota ja imua, Tervonen pohtii.
– Muuton jälkeen suomalaiset sopeutuvat hyvin siihen, mitä heillä on ja alkavat nähdä siinä hyviä puolia. Koti on varsin ujolle kansalle mieluisa turvasatama, jossa saa rauhassa vetää henkeä välillä.