Minikokoiset omakotitalot ovat yksi ratkaisu kohti ekologisempaa asumista. Toistaiseksi kyse on Suomessa vasta nousevasta trendistä. Aalto-yliopiston hankkeessa on tutkittu minitalojen ekologisuutta.
Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori, arkkitehti Matti Kuittinen on asunut Varjoksi nimetyssä, 34 neliön kokoisessa minitalossa Lohjalla vuoden ajan. Musta konttimainen rakennus ei ole jäänyt lähiympäristöltä huomaamatta.
– Naapurit ovat ainakin kertoneet kovasti tykkäävänsä talosta. Paras luonnehdinta tuli ohikulkijalta, joka tokaisi, että tuosta ei talo voisi enää rumemmaksi mennä. Olin tästä hyvin liikuttunut positiivisessa mielessä. Ei ainakaan jättänyt mökki ketään kylmäksi, Kuittinen kertoo.
Talo koostuu lähes 60-prosenttisesti kierrätetyistä rakennusmateriaaleista. Sen myötä rakennuksen hiilijalanjälkeä onnistuttiin Kuittisen mukaan vähentämään 80 prosentilla tavalliseen omakotitaloon verrattuna.
– Käytimme teollisuudesta ylijääneitä jättömateriaaleja ja roskia, ja teimme niistä kaunista uutta arkkitehtuuria. Siellä on puuta, terästä, muovia, lasia, monia muita materiaaleja, kuten vanhoja autonrenkaita. Näiden lisäksi on käytetty uudelleen vanhoja ikkunoita, ovia, vesikalusteita ja kodinkoneita.
Lue myös: Asuntoilmoitus hämmensi – tamperelaiskämpästä puuttuu kylpyhuone: "Kainaloiden pesu voi juuri onnistua"
Minikotien ekologisuus tutkimuskohteena
Kodin lisäksi kyseessä on tutkimuskohde. Aalto-yliopiston Tiny Homes-hankkeessa on selvitetty, miten ekologisia minitalot lopulta ovat.