Miltä digitaalinen kaksoisolentoni näyttää? Entä millaisia jälkeläisiä syntyy, kun oma kaksoisolento kohtaa toisen kaksoisolennon? Kysymyksiin voi saada vastauksen Tampereen taidemuseon uudessa Kaltaiset -näyttelyssä.
Videotaiteilija Hanna Haaslahti on luonut työryhmänsä kanssa immersiivisen installaation, jossa pimeään näyttelytilaan saapuvaa katsojaa pyydetään ensin seisomaan paikallaan videoseinän edessä.
Henkilön kasvot kuvataan, ja siitä muodostetaan tekoälyalgoritmia hyödyntäen digitaalinen kaksoisolento. Tämän jälkeen hahmo siirtyy teoksessa eteenpäin ja on vuorovaikutuksessa muiden kaksoisolentojen kanssa. Näistä kohtaamisista voi syntyä edelleen uusia hahmoja tai sitten ei.
Pelko ihmisen syrjäyttämisestä
Hanna Haaslahti hyödynsi ihmiskasvojen mallintamista myös vuonna 2019 valmistuneessa Captured -teoksessaan. Uudenlaisiin tekoälyalgoritmeihin hän oli tutustunut kymmenisen vuotta sitten, ja hän näki pian niiden tarjoamat mahdollisuudet taiteen tekemiseen. Tuolloin tietokoneella pystyttiin luomaan jo hyvinkin uskottavan näköisiä, keinotekoisia ihmisiä.
– Silloin se herätti paljon pelkoa oikean ihmisen syrjäyttämisestä. Itse tulkitsin, että se liittyi jollain tavalla sukupolviin, perheeseen ja siihen, miten tietyt piirteet siirtyvät ihmisistä toisiin. Siitä sain idean tällaisesta tekoälyaikakauden perhedraamasta, Haaslahti kertoo.
Haaslahden mielestä tekoälyä ei kuitenkaan pidä käyttää huolettomasti, vaan jokaisen taiteilijan on itse pohdittava sen eettisyyttä, ja mitä uutta sen hyödyntäminen voisi tuottaa. Taide voi myös omalta osaltaan parantaa tekoälyn laatua.
– Kun diversiteetti lisääntyy, voi tekoälyn ymmärrys esimerkiksi ihmiskasvoista laajentua. Se on myös meidän pitkän tähtäimen tavoitteemme. Pyrimme luomaan tekoälyn, joka ymmärtäisi ihmiskasvoja mahdollisimman laajasti, mitä se ei tällä hetkellä valitettavasti tee, Haaslahti sanoo.
