Poliisi ei tarkastanut Makkosen aselupaa, vaikka pappia epäiltiin uhkausten lähettäjäksi.
Etelä-Savon käräjäoikeus on ratkaissut poliisia vastaan nostetun syytteen tapauksessa, joka liittyy Savonlinnassa tammikuussa 2023 tapahtuneeseen julmaan kaksoismurhaan.
Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetty poliisi kielsi syyllistyneensä rikokseen.
Hän kertoi, että iäkkäät mies ja nainen tulivat tekemään rikosilmoituksen yhdessä tammikuussa 2023. Nainen oli saanut kirjeitse ja tekstiviestitse epämääräisiä uhkauksia.
Kirjeiden mukana oli lähetetty myös ulostetta.
Kummallakaan ei kuitenkaan ollut halua nimetä uhkauskirjeiden lähettäjää. Poliisin mukaan naisen kasvot punoittivat ja hän vaikutti salaavan jotakin.
Poliisi oli omien tarkistusten perusteella päätellyt, että uhkaukset olisi voinut lähettää mies nimeltä Makkonen, mutta asiasta ei ollut täyttä varmuutta.
Viisi päivää rikosilmoituksen jättämisen jälkeen Jarmo Makkonen, 61, murhasi iäkkään pariskunnan heidän kotonaan ampumalla.
Teon taustalla oli Makkosen kauna yli 40 vuoden takaa ajalta, jolloin hän opiskeli Kuopiossa ortodoksisessa pappisseminaarissa.
Kauna liittyi Makkosen surmaamaan naiseen, mutta sen tarkat yksityiskohdat on salattu.
Makkonen ja nainen eivät olleet pitäneet ollenkaan yhteyttä vuosikausiin, kunnes oli joitain vuosia sitten selvittänyt naisen asuinpaikan ja yrittänyt ottaa tähän yhteyttä.
Makkonen oli myös vieraillut pariskunnan tontilla ja esittänyt suullisia uhkauksia.
Makkonen sai murhasta elinkautisen vankeusrangaistuksen.
Murhasi haulikollaan
Poliisin saama syyte koski sitä, ettei hän ollut tarkistanut Makkosen aselupia kirjattuaan rikosilmoituksen.
Poliisilaitoksen ohjeistuksen mukaan näin olisi täytynyt tehdä, syyttäjä esitti. Makkonen käytti henkirikoksessa omistamaansa luvallista haulikkoa.
Oikeus päätyi hylkäämään syytteen, sillä poliisin toiminnasta puuttui tahallisuus ja tuottamuksellisuus.
Oikeuden mukaan oli selvää, että ohjeen mukaan kyseisenkaltaisen rikosepäilyn yhteydessä aselupa olisi pitänyt tarkastaa ja ilmoittaa asiasta lupavalvontaan, mutta kokonaistilanne oli varsin epäselvä.
Aselupatarkistusta käsittelevä poliisilaitoksen ohjeistuskin oli jättänyt tulkinnanvaraa sen suhteen, missä vaiheessa ja millä perusteella aseluvat olisi pitänyt tarkistaa ja kenen tarkistus olisi pitänyt tehdä.