Suomi haluaa MTV Uutisten tietojen mukaan liittyä Naton itärajan maiden ryhmään.
Suomi on halukas liittymään Bukarest yhdeksän- eli B9-kokoonpanoon Natossa.
Virallisia päätöksiä asiasta ei vielä ole, mutta MTV Uutisten tietojen mukaan Suomen ulkopoliittinen johto on liittymisen kannalla.
B9-maaryhmään kuuluvat Naton itärajan maat Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro.
Suomi on jo tähän mennessä ollut mukana ryhmän kokouksissa vierailijastatuksella, muttei virallisena jäsenenä.
– Suomi on saanut kutsun itäisen sivustan maiden B9-ryhmän huippukokouksiin vuodesta 2022 lähtien ja osallistunut kolmesti. Keskustelut tässä ryhmässä ovat arvokkaita ja hyödyllisiä. Keskustelua liittymisestä ryhmän jäseneksi ei ole käyty, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi kirjallisesti MTV Uutisille.
Ulkoministeri Valtosen mukaan asiasta ei siis ole vielä keskusteltu.
MTV Uutisten tietojen mukaan Suomi on kuitenkin tekemässä päätöksen B9-ryhmään liittymisestä todennäköisesti yhtä aikaa Ruotsin kanssa, kunhan Ruotsi on käynyt syyskuun valtiopäivävaalinsa ja saanut uuden hallituksen.
"Suomelle luonteva suunta"
B9-ryhmä perustettiin vuonna 2015 Puolan ja Romanian aloitteesta Bukarestissa. Ryhmän maita yhdistää Venäjän maantieteellinen läheisyys.
Kyse on Naton sisäisestä keskustelukokoonpanosta, ei sotilaallisesta rakenteesta.
Suomi ja Ruotsi ovat saaneet kutsun liittyä ryhmään.
– Toivon, että voimme kutsua Ruotsin ja Suomen liittymään B9-maiden joukkoon virallisempaan yhteistyöhön. Kumpikin maa on Puolan tavoin vastuussa Itämeren merenkulun ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden varmistamisesta, Puolan presidentti Karol Nawrocki sanoi tammikuussa puheessaan.
B9-ryhmän kokoukset ovat luonteva paikka käydä läpi itäisiä Nato-maita koskevia yhteisiä kysymyksiä vaikkapa Naton huippukokousten alla, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki kertoo.
– Tällaista tapahtuu Naton sisällä muissakin kuppikunnissa. Se on Suomelle varsin luonteva suunta, Linnainmäki toteaa.
Vaikka Suomella ja esimerkiksi Romanialla on paljon välimatkaa ja sisäpolitiikkaan liittyviä eroja, kumpikin ymmärtää Venäjän aiheuttaman pitkäaikaisen turvallisuusuhan.
– Myös erilaiset Ukrainan sodasta aiheutuvat uhat, kuten vaikkapa venäläisten droonien eksyminen Romanian maaperälle, yhdistävät Suomea ja Romaniaa, Linnainmäki toteaa.
Muutos avaa mahdollisuuksia
Baltian maita ja muita läheisimpiä kumppaneita Suomen valtiojohto tapaa usein, Naton itärajan eteläisimpiä maita selvästi harvemmin.
Tässä mielessä B9 on hyvä paikka tiedonvaihdolle, eikä haittaa ole siitäkään, että Naton pääsihteeri Mark Rutte on osallistunut ryhmän kokouksiin.
Ryhmän merkitystä hapersi pitkään Unkarin presidenttinä toimineen Viktor Orbánin Venäjä-mielisyys.
Nyt Unkarissa puhaltavat uudet tuulet. Orbánin puolue hävisi huhtikuun parlamenttivaalit. Puolan pääministeriksi nousi EU-mielinen Donald Tusk vuonna 2023.
– Bukarest yhdeksän on ollut viime vuosina aktiivinen, muttei ehkä niin tärkeä kokoonpano, johtuen erimielisyyksistä ryhmän sisällä vaikka Unkarin ja Puolan osalta. Nyt on avautunut uudenlainen mahdollisuus tiivistää yhteistyötä, kun hallitukset Unkarissa ja myös Puolassa ovat vaihtuneet, Linnainmäki toteaa.
0907 21133013 Mitä Nato-kokouksesta jäi käteen?
Mitä Naton huippukokouksesta Ankarassa jäi käteen? Vieraana kokoomuksen kansanedustaja Jarmo Lindberg (9.7.)
