Suomessa koettiin viime kesänä muun muassa mittaushistorian pisin hellejakso. Ilmastovuosi oli raju myös maailmanlaajuisesti, käy ilmi EU:n Copernicus-ilmastopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen keräämistä tiedoista.
Viime vuosi oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.
Myös Suomessa hikoiltiin, erityisesti viime vuoden heinäkuussa. Lämpötila ylitti jossain päin Suomea 30 astetta 22 peräkkäisenä päivänä, mikä on mittaushistorian pisin hellejakso.
Ilmastonmuutoksen takia lämpötilat olivat tuolloin noin kaksi astetta korkeampia kuin muuten.
Ilmatieteenlaitoksen tutkijan mukaan vastaava hellejakso Suomessa ei olisi ollut mahdollinen ilman lämmennyttä ilmastoa.
– Jos lämmennyttä ilmastoa ei olisi ollut, niin näin korkeat lämpötilat tämän kahden viikon aikana heinäkuussa eivät olisi olleet ollenkaan mahdollisia. Eli ilmastonmuutoksella on ollut ihan selkeä rooli siinä, että se on tehnyt tällaisen sääilmiön ikään kuin lainausmerkeissä mahdottomasta mahdolliseksi, selittää tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.
Lapissa jo kolme ennätyslämmintä syyskuuta
Viime vuosi oli Helsingissä 2,3 astetta lämpimämpi ja Sodankylässä 2,6 astetta lämpimämpi kuin ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Suomessa viime vuosi oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Lapissa koettiin ennätyslämmin syyskuu jo kolmatta kertaa peräkkäin.
– En muista omalta tutkijan uraltani vastaavaa, että olisi ollut yksittäisellä sääasemalla kolme ennätyslämmintä kuukautta vuosia peräkkäin. En usko, että trendi jatkuu enää tänä vuonna, mutta jäämme seuraamaan, pohtii Rantanen.
Viime vuodesta historiaan jää myös Hannes-myrsky, joka oli 2000-luvun kolmanneksi voimakkain myrsky.
– Hannes-myrsky ja heinäkuinen Ulla-myrsky ovat esimerkkejä Suomen luontaisesta sääilmiöiden kirjosta. Niiden yhteys ilmastonmuutokseen on vielä epävarmempi kuin helteiden, toteaa Rantanen.
1,5 asteen tavoite karkaa
Maailmanlaajuisesti viime vuosi oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Kolmen peräkkäisen vuoden keskilämpötila oli ensimmäistä kertaa 1,5 astetta korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan.
– Olemme kymmenen vuotta etuajassa rikkoneet tämän puolentoista asteen rajan ja ensi vuosikymmenellä olemme pysyvämmin siellä 1,5 asteen toisella puolella. Eli ollaan menossa huolestuttavaan suuntaan, jos katsotaan Pariisin sopimusta. Ilmastotoimilla on kiire, jotta emme seuraavaksi ylitä kahden asteen rajaa, miettii Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Jäätiköt sulavat, merenpinta nousee
Erityisen korkeita lämpötiloja mitattiin sekä pohjoisella että eteläisellä napa-alueella. Se kiihdyttää jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousua. Tätä kehitystä tuskin enää pystytään pysäyttämään.
– Meillä on sen verran korkea hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä, että jäätiköiden sulaminen ja siitä seuraava meriveden pinnan nousu saattaa jatkua jopa tuhansia vuosia, ellei me keksitä keinoa, jolla poistetaan iso määrä hiilidioksidia ilmakehästä. Valitettavasti meillä ei tällä hetkellä ole sellaisia keinoja käytössä, toteaa Taalas.
Lämmin meri ruokkii tulvia ja myrskyjä
Meret ovat imeneet itseensä yli 90 prosenttia lisälämmöstä, jota ihmisen toiminta on tuottanut planeetalle. Se näkyy tulvien lisääntymisenä ja aiempaa voimakkaampina myrskyinä.
– Meillä on noin 10 prosenttia enemmän kosteutta ilmakehässä kuin meillä olisi ilman tätä ilmastonmuutosvaikutusta. Se tuottaa näitä tulvaongelmia. Silloin kun sataa, sataa paljon enemmän kuin aikaisemmassa ilmastossa. Trooppiset myrskyt saavat energiansa lämmenneestä merivedestä ja trooppisia myrskyjä on ruvettu havaitsemaan uusilla alueilla kuten itäisessä Afrikassa. Näitä nelos- ja vitosluokan hurrikaaneja ja taifuuneja myös havaitaan useammin kuin ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta, selittää Taalas.
Taalaksen mukaan sään ääri-ilmiöt on vielä mahdollista saada kuriin.
– Voimme vielä pysäyttää sääilmiöiden negatiivisen trendin. Helleaaltojen, tulvien, kuivuuksien ja trooppisten myrskyjen trendin voimme katkaista noin 2060-luvulla, jos pystymme rajoittamaan lämpenemisen siihen kahden asteen rajaan.
Kiinasta tulossa ilmastohyvis
Positiiviset esimerkit ilmastonmuutoksen torjumisesta tulevat tällä hetkellä Kiinasta.
– Kiina on edelleen maailman suurin päästäjä, mutta he ovat saavuttaneet päästöjensä huipun viisi vuotta etuajassa eikä ole täysin poissuljettua, että he olisivat hiilineutraaleja vuonna 2050. Kiina on myös satsannut näihin ilmastomyönteisiin teknologisiin ratkaisuihin, ja on maailman markkinajohtaja tuuli- ja aurinkoenergiassa ja myöskin sähköautoissa, listaa Taalas.