Kansainvälinen jääkiekkoliitto seisoo tulenaran MM-hankkeen takana – tarvitseeko jääkiekko oman Riku Riskinsä?

Edellä kuvattu tilanne voi toteutua vajaan kymmenen kuukauden kuluttua, vaikka MM-jääkiekon järjestäminen Valko-Venäjällä on kyseenalaistettu viime viikkoina.

Lukashenko voitti elokuun alussa Valko-Venäjän presidentinvaalit, joiden jälkeen levottomuudet maassa ovat kasvaneet. Jos Lukashenko on kisojen aikaan vielä vallassa, ja meno äityy hurjemmaksi, onko kisoja mahdollista järjestää? Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela kommentoi asiaa varovasti.

– Perusedellytys kisojen järjestämiselle on tietysti se, että pelaajien ja muiden kisoihin liittyvien henkilöiden terveys ja turvallisuus ovat turvattu, Nummela sanoi STT:lle.

– Pallo on nyt IIHF:llä, ja he seuraavat tilanteen kehittymistä, puheenjohtaja jatkoi.

LUE MYÖS: IIHF:ltä ymmärystä Latvialle – tilanteesta keskustellaan syyskuussa

Nummela muistutti myös siitä, että IIHF:n täytyy seurata koronaviruspandemian kehittymistä.

– Voidaanko kisoja pelata missään, jos pandemia jatkuu, Nummela sanoi.

"Järjestelyt jatkuvat"

Latvian pääministeri Krisjanis Karins kertoi maansa televisiolle, että nykyisessä tilanteessa hän pitää mahdottomana järjestää MM-kilpailut yhdessä Valko-Venäjän kanssa.

Uutistoimisto Tassin haastattelema Rene Fasel korosti, ettei IIHF ole poliittinen järjestö ja että tilanteen parantuessa ei ole mitään syytä ottaa kisoja pois Valko-Venäjältä.

– Pidämme syyskuun puolivälissä Zürichissä (IIHF:n) neuvoston kokouksen. Siihen asti jatkamme tilanteen seuraamista, Fasel sanoi.

IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola nosti Valko-Venäjän tilanteen esille elokuisessa kokouksessa, mutta ei tällä viikolla enää halunnut kommentoida aihetta.

– En anna mitään lausuntoja. Järjestelyt jatkuvat, Kummola sanoi STT:lle.

IIHF ei harkitse uusia isäntämaita

Latvian jääkiekkoliitto ei ole ilmoittanut vetäytymisestä.

STT:n sähköpostitse tavoittaman Kansainvälisen jääkiekkoliiton viestintäpäällikkö Adam Steissin mukaan IIHF jatkaa kisavalmisteluja paikallisten kisaorganisaatioiden kanssa.

Onko IIHF:llä paineita vaihtaa kisaisäntää?

– Olemme edelleen sitoutuneet järjestämään vuoden 2021 MM-kilpailut Minskin ja Riian kanssa, Steiss kertoi.

IIHF päätti kisaisännyydestä vuonna 2017 ja pitää siitä kiinni tällä hetkellä. IIHF ei ole asettanut takarajaa, johon mennessä kisaisäntä tai -isännät pitäisi vaihtaa.

– Emme ole keskustelleet määräajan asettamisesta. Turnauksen alkuun on aikaa vielä yli yhdeksän kuukautta. Tällä hetkellä uusia isäntämaita ei harkita, Steiss kirjoitti.

Panssarivaunut jyräsivät kisasuunnitelmat

Jos MM-kilpailut siirrettäisiin pois Valko-Venäjältä, tilanne olisi historiallinen. Edellisen kerran MM-kilpailut siirrettiin poliittisin syin vuonna 1969, jolloin Tshekkoslovakian piti toimia kisaisäntänä.

Neuvostoliittovetoisen Varsovan liiton edellisenä vuonna toteuttama miehitys jyräsi telaketjuihinsa kisasuunnitelmat. Ruotsi sai MM-isännyyden ja järjesti vieläpä kahdet peräkkäiset MM-kilpailut, kun Kanada luopui vuoden 1970 kisoista ja vetäytyi useaksi vuodeksi MM-kaukaloista.

Suomelle on myönnetty vuoden 2022 MM-kilpailut, mutta pystyisikö Suomi järjestämään ylimääräiset kotikisat jo vuotta aiemmin, jos Valko-Venäjälle tai Latvialle tarvitaan korvaava paikka?

– Totta kai arvioisimme tilanteen, olisiko mahdollista järjestää MM-kilpailut, jos IIHF päätyisi tällaiseen ratkaisuun, että pitäisi etsiä uusi kisapaikka, Nummela kertoi.

Jääkiekkoliitto järjesti 2010-luvulla esimerkiksi kahdet miesten, yhdet naisten ja yhdet alle 20-vuotiaiden miesten MM-kilpailut. Rutiinia kisajärjestelyihin löytyy, mutta MM-kilpailujen tai edes osan otteluista järjestäminen olisi suuri projekti.

– Kotikisoihimme on aikaa lähes kaksi vuotta, ja kisaorganisaatio on tehnyt jo yli vuoden töitä, Nummela avaa työmäärää.

Järjestelyvastuusta ei voi luistella sanktioitta

Ensi vuodesta voi tulla toinen peräkkäin, kun MM-kilpailuja ei voida järjestää. Toukokuussa piti kiekkoilla Faselin kotimaassa Sveitsissä, mutta koronaviruksen myötä kisat peruttiin.

IIHF:n verkkosivujen haastattelussa Fasel mainitsi, että ensi vuoden kisat siirrettäisiin vain, jos pelaaminen jo sovituissa paikoissa ja sovittuina ajankohtina olisi mahdotonta tai joukkueisiin kohdistuisi matkustusrajoituksia.

– Näin tapahtui tietysti jo silloin, kun globaali pandemia esti meitä pelaamasta MM-kilpailuja Sveitsissä 2020 ja esti myös monet muut tapahtumamme. Sama tapahtui vuonna 2003, jolloin naisten MM-kilpailut piti perua sars-epidemian takia, Fasel muistutti.

LUE MYÖS: Jesperi Kotkaniemen ulosajo raivostutti ex-NHL-pelaajan: "Kaikille taitoluistimet!"

Vaikka IIHF ei juuri nyt etsi uutta tai uusia kisaisäntiä, löytyy siltä pykälä isännän vaihtamiseksi. IIHF voi perua isännyyden, jos on "syytä huoleen siitä, että pelaajien, toimitsijoiden, paikalle matkustavien katsojien ja tiedotusvälineiden hyvinvointi tai turvallinen liikkuminen ovat epävarmoja".

Jos Latvia vetäytyisi kisajärjestelyistä, sille kertyisi maksettavaksi miljoonan Sveitsin frangin eli yli 900  000 euron sakot. Lisäksi erilaisten sopimusten purkamisesta koituisi lisäkuluja, ja kisaturistien paikalliselle elinkeinoelämälle tuomat tulot jäisivät saamatta.

Pelaajan ratkaisua kunnioitetaan

Jääkiekkopäättäjät ottavat varovasti kantaa aiheeseen, ja pelaajapuoli on hiljaa. Toissa talvena jalkapalloilija Riku Riski kohahdutti, kun hän kertoi jättävänsä väliin Qatarissa järjestettävän maajoukkuetapahtuman. Riski perusteli ratkaisua eettisillä syillä.

Jalkapalloilijoita homogeenisemmässä lajiyhteisössä jääkiekossa aktiivipelaajien vahvat kannanotot ovat vähissä. Nyt jääkiekon puolella olisi tilaus omalle "Riku Riskille", joka avaisi pelaajien puolelta keskustelun siitä, onko Valko-Venäjän tapainen maa sopiva järjestämään suurkilpailut.

Miten Suomen jääkiekkoliitto suhtautuisi pelaajaan, joka jättäisi kisamatkan väliin eettisiin syihin vedoten?

– Tuollaista tilannetta ei ole tapahtunut. Iso kuva on selvä. Pelaajalla on oikeus tehdä itse ratkaisu, Nummela kommentoi.

MM-joukkue valitaan kymmenien pelaajien joukosta, kun jo pelkästään EHT-turnauksissa on kauden aikana voinut esiintyä 60 pelaajaa. Jääkiekkoliitto kertoo lopullisen kisajoukkueen eikä sitä, kenen kanssa maajoukkueen johto on jutellut kisamatkasta ja saanut mahdollisesti kieltävän vastauksen. Yleisimpiä syitä MM-kisalipun torjumiseen ovat pitkän kauden rasitukset, loukkaantumiset ja pelaajan sopimustilanne.

– Oli syy päätöksen taustalla mikä tahansa, Suomen jääkiekkoliitto kunnioittaa aina pelaajan asemaa ja ratkaisua, Nummela alleviivasi.