Suomi, entinen OECD-maiden ykkönen, on vajonnut 38 maan joukossa sijalle 31. Ministeriöstä todetaan, että koulutustasoromahdus näkyy heikkona työllisyytenä.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on Suomessa jäänyt verrokkimaiden taakse. Edellä ovat muun muassa Turkki ja Chile.
– Olemme sijalla 31, vahvistaa opetusministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n maita on yhteensä 38.
Historiallinen muutos tapahtui siinä, että Saksakin nousi Suomen ohi.
– Esimerkiksi vuonna 2001 osuus oli Saksassa 21 prosenttia ja Suomessa 38 prosenttia.
Kun Suomi on jämähtänyt lähelle tuota 24 vuoden takaista suhdelukua, on moni muu maa mennyt ohi.
Vuonna 2040 vai sadan vuoden päästä?
Suomen tavoitteena on saavuttaa korkeakoulutus joka toiselle 25–34 -vuotiaalle vuoteen 2030 mennessä. Opetusministeriön Kaleniuksen mukaan tavoite ei tule toteutumaan tuolloin, vaan vasta vuoteen 2040 mennessä.
Opettajajärjestö OAJ:n mukaan tavoite karkaa sitäkin kauemmas – ja reilusti. Tavoitteeseen voi mennä jopa sata vuotta, mikäli mittavia panostuksia nykyiseen ei tehdä.
– Näyttää tosi huonolta, koska tällähän hetkellä Suomen koulutustaso on laskenut. Olemme jo alle 40 prosenttia, eli viimeiset kaksi vuotta on menty takapakkia, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Nina Lahtinen.
– Jos lähdetään siitä, että yleinen nousuvauhti olisi noin yksi prosentti 10 vuodessa, niin silloin tavoitteeseen voi mennä 100 vuotta, koska me olemme nyt 10 prosenttiyksikköä takamatkalla. Mutta jos se tapahtuisi nopeammin – kaksi prosenttia 10 vuodessa – niin silloin menisi 50 vuotta, Lahtinen arvioi.
"Olemme hyvin kaukana"
Kaleniuksen mukaan OAJ:n viittaama lasku OECD-tilastossa viimeisen kahden vuoden aikana on hyvin pientä satunnaisvaihtelua. Näkemys ei muuta sitä, että kärki on karannut. Nuorissa aikuisissa kansainvälisessä kärjessä kaksi kolmesta on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon.
– Suomessa osuus on 40 prosentin pinnassa, eli me olemme hyvinkin kaukana. Me olemme tippuneet aika paljon OECD-maiden keskitason alapuolelle. Nyt kehityksen suunta on onneksi muuttunut.
Se, miten tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa Suomeen suhteessa muihin, riippuu koulutustason kehityksestä muualla.
– Nykyisistä 38 OECD-maasta lähes puolessa, 17 maassa, 50 prosentin taso ylittyy jo nyt. Nykykehityksellä 50 prosentin tason saavuttaminen Suomessa tapahtuu sen jälkeen, kun OECD-maiden keskitaso on noussut yli 50 prosentin, Kalenius jatkaa.
MTV
Liian vähän koulutustarjontaa
Kaleniuksen mukaan Suomessa koulutustarjontaa ei ole ollut tarpeeksi. Onko tässä aikoinaan tehty arviointivirhe korkeakoulupaikkamäärissä?
– Kyllä se siltä näyttää, sanoo Kalenius.
Työmarkkinatarpeet kehittyvät jatkuvasti enemmän korkea-asteen koulutusta edellyttävään suuntaan ja koulutustaso sekä inhimillinen pääoma selittää merkittävästi pitkän aikavälin taloudellista kasvua.
– Kyllä se, että koulutustaso nousisi, nostaisi meillä työllisyysastetta ja sitä kautta tukisi korkeaa työllisyyttä ja talouskasvua.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Rahoitus ei riitä
Lahtisen mukaan Suomen korkeakoulut pyörivät 20–30 prosenttia muita Pohjoismaita pienemmällä rahoituksella.
– 1990-luvulla me olimme maailman koulutetuin kansa, mutta sen jälkeen on vähennetty koulutuspaikkoja ja rahoitusta, ja nyt vasta on myönnetty, että tarvitaan tekoja. Eli on lisätty aloituspaikkoja mutta ei riittävästi rahoitusta, sanoo Lahtinen.
OAJ:n mukaan suomalaiset ammattikorkeakoulut tekevät puolet pienemmällä rahalla tutkintoja ja yliopistot kolmanneksen pienemmällä rahalle kuin noin kymmenen vuotta sitten.
– Se näkyy siinä, että vaikka sinne otettaisiin lisää opiskelijoita, niin he eivät saa opetusta, koska opettajien määrää ja opetuksen määrää ei ole lisätty, niin he eivät välttämättä valmistu nopeasti. Osa ei valmistu ollenkaan, jatkaa Lahtinen.
Erot työttömyysriskissä valtavat
Opettajajärjestö vetoaa päättäjiin parlamentaarisen työn käynnistämiseksi.
– Velkajarrusta sovitaan parlamentaarisesti ja samalla tavalla pitäisi sopia koulutuskaasusta eli siitä, että kaasutetaan koulutuksen avulla nousuun ja kohti parempaa tulevaisuutta. Siksi on sovittava pitkän aikavälin suunnitelma rahoitustason nostoon, jolla päästään kärkeen osaamis- ja koulutustasossa, summaa Lahtinen.
Korkeakoulutettujen työttömyysasteet ovat aivan toisella tasolla kuin matalammin koulutettujen.
– Korkea-asteen suorittaneiden työttömyysaste oli tämän vuoden toisella neljänneksellä 4,7 prosenttia, toisen asteen suorittaneilla 9 prosenttia ja perusasteen varassa olevilla yli 20 prosenttia.
Erot työttömyysriskissä ovat suuria.
– Korkeakoulutettujen työttömyysriski on yhtä pieni nyt kuin 20 vuotta sitten. Korkeakoulutus on yhä erittäin hyvä investointi.
Lisää aloituspaikkoja ja opintoseteleitä
Myös hallituksessa on nyt herätty. Hallitus esitti viime viikolla, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään kertaluonteisesti noin 810 aloituspaikalla vuonna 2026. Aloituspaikoista noin puolet kohdennetaan yliopistojen viisivuotiseen koulutukseen ja puolet ammattikorkeakoulujen 3,5 vuotta kestävään koulutukseen.
Aloituspaikat kohdennetaan ensimmäistä tutkintoa suorittaville ja talouskasvua tukeviin tutkintoihin, kuten ydin- ja energiatekniikan aloille.
Toiselta asteelta valmistuneille ja ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille toteutetaan kolmivuotinen opintosetelikokeilu. Opintoseteli oikeuttaa suorittamaan enintään 30 opintopisteen laajuiset opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa. Opintoseteli on voimassa kaksi vuotta.
Opintoseteliin ehdotetaan 18,6 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja yhteensä noin 56 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028. Aloituspaikkoihin ja niihin liittyviin opintotukimenoihin ehdotetaan vuonna 2026 noin 11 miljoonaa euroa ja yhteensä noin 44 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028.
