Saija Pitkänen kyllästyi siihen, että koulusta uutisoidaan aina negatiivisen kautta. Jos hän saisi päättää, otsikoissa kerrottaisiin aivan eri asioita. Vanhemmillekin hänellä on selkeä toive.
"Sitten tapahtuu tällaistakin: 500 oppilasta siirtyy välitunnilta sisälle. Heistä noin 300 kiittää ovea auki pitävää aikuista. Koulun käytävillä kohdattaessa noin 90 prosenttia koulun väestä tervehtii toisiaan. Paha mieli huomataan, hipaistaan hartiaa ja kysytään, voiko auttaa. Ollaan valmiita kuuntelemaan."
Näin Saija Pitkänen kirjoitti Facebookiin kyllästyttyään siihen, että koulumaailmasta Suomessa uutisoidaan useimmiten ikävien asioiden kautta.
– Koko ajan julkisuudessa puhutaan kaikkea sitä, mitä pahaa koulussa tapahtuu. Se antaa väistämättä käsityksen, että koululaitos olisi kamalan turvaton paikka. Varsinkin ihmisille, jotka eivät ole koulussa oppilaana tai töissä. Tällainen kuva ei oman käsitykseni mukaan pidä paikkaansa, luokanopettaja Pitkänen sanoo.
Pitkänen on elämänkatsomustiedon aineopettaja ja opettanut uransa aikana lapsia alakoulusta yhdeksänteen luokkaan saakka. Hän on mukana ProKoulu-toimintamallissa. Se on tutkimustietoon perustuva käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisemiseen kehitetty toimintamalli kouluihin.
Lue myös: Kuudesluokkalaiset kertovat, mitä koulussa pitäisi muuttaa – asiantuntija: "Uskaltaisin lyödä vetoa, että siitä olisi hyötyä"
"Sekään ei muutu sillä, että taivastelemme 'voi, kun ei nuorista mihinkään ole'"
Parinkymmenen vuoden uransa aikana Pitkänen on huomannut muutoksen lapsissa. Esimerkiksi lyhytjännitteisyys on viime vuosina lisääntynyt valtavasti.
– Yhdistän sen suoraan siihen, että kun itse aloitin, somea ei juurikaan ollut, ja nyt se on iso osa elämää, some ja kaikki mitä siihen liittyy. Erityisesti asioiden nopeus: kaikkea on hirveästi koko ajan, ja kaikki kestää tosi vähän aikaa, Pitkänen sanoo.
Kun keskittyminen riittää enää sekuntien videoihin, se heijastuu väistämättä koulunkäyntiin.
– Koulussa pitäisi jaksaa pitkään, ja palkinto tehdystä työstä näkyy vasta pitkän ajan päästä esimerkiksi hyvinä koetuloksina. Se ei palkitse hetkessä, ja se on kaukana lapsen arjesta, Pitkänen sanoo.
Lue myös: Oppilaiden keskittymiskyky sakkaa – opettaja varoittaa seurauksesta
– Silloin joutuu miettimään keinoja, miten lapsen saa motivoitua opiskeluun. Mutta keinojahan keksitään, ja se onnistuu.
Toki totta on, että lukutaito on heikentynyt – se on todettu myös tutkimuksissa. Työtä tilanteen kohentamiseksi on edessä runsaasti.
– Mutta sekään ei muutu sillä, että taivastelemme ja jeesustelemme 'voi, kun ei nuorista mihinkään ole'. Täytyy keksiä keinoja, joilla lukutaitoa saadaan paremmaksi. Motivoinnistahan kaikki lähtee. Kun haluaa tehdä jotakin, tulee siinä paremmaksi, Pitkänen sanoo.
Taitojen laskulle hän löytää monia syitä: maailma on muuttunut, lukutaitoa tarvitaan aina vain vähemmän, minkä lisäksi informaatioähky uhkaa jokaista puhelimen omistavaa. Arki ruokkii keskittymiskyvyttömyyttä.
– Kaikki tulee hirveän nopealla tempolla. On tosi vähän juttuja, joita pitäisi lukea, ja toisaalta nuoren ei tarvitse keskittyä kovin pitkää aikaa. Totta kai nämä taidot silloin laskevat. Mutta niitä tarvitaan opiskelussa, että menestyy opinnoissa, saa työpaikan. Nehän eivät ole millään muotoa turhia taitoja, Pitkänen sanoo.
Nykynuoret ovat tiedostavia
Toisaalta lasten muutos ei Pitkäsen mukaan ole pelkästään negatiivinen asia.
– Kehitys maailmassa kehittyy. Tulee erilaisia aikakausia ja ihminen sopeutuu niihin, hän sanoo.
Teini-iässä saattaa syttyä palo maailman ja asioiden muuttamiseen. Nykylapset ovat tiedostavia ja osaavat myös kyseenalaistaa.
– Olen myös kollegoiden kanssa todennut, että oppilaat ovat todella paljon fiksumpia kuin itse oli tuossa iässä! He tietävät hirveän paljon enemmän ja ovat valveutuneempia asioista. Esimerkiksi politiikka kiinnostaa yläkouluikäisiä ihan eri tavalla kuin itseä tuon ikäisenä, Pitkänen kehuu.
Aikuistuessa into muuttaa asioita yleensä laimenee.
– Kun elämä tulee meidän aikuisten tielle, häviää palo maailman muuttamiseen lähes kaikilta. Sen takia on arvokasta sanoittaa lapsille ja nuorille, että on hienoa, että heissä on se palo. Sitä tarvitaan, jotta mikään voisi muuttua, Pitkänen sanoo.
Lue myös: Kuudesluokkalaisista enemmistö sai äidinkielestä vähintään kasin
Lapset ovat muuttuneet myös kriittisemmiksi. Se on hieno asia – ja koulussa haaste.
– Aikuisten täytyy olla valmiita perustelemaan kaikkea, mitä koulussa opetetaan ja vaaditaan. Se on välillä vähän raskasta, mutta myös äärimmäisen hieno asia. Kollegoille ja oppilaille puhun paljon siitä, että emmehän me haluakaan kasvattaa mitään lampaita, jotka lähtevät kenen tahansa kelkkaan ja toteuttamaan mitä tahansa. Nimenomaanhan haluamme oppilaista ajattelevaisia ihmisiä, jotka oikeasti itse tekevät omat päätöksensä ja vaativat perusteluja, Pitkänen sanoo.
Kun kriittisyyttä harjoitellaan, tulee myös ylilyöntejä. Se kuuluu asiaan.
– Se tosin vaatii aikuisilta tosi pitkää pinnaa.
Nuoret pitävät lukemista "tylsänä" – miten nuoren saisi innostumaan kirjoista? Juttu jatkuu videon alla.
7:16
"Isoin haaste meillä aikuisilla on huomata kaikki se hyvä"
Jos Pitkänen saisi päättää, kouluista uutisoitaisiin eri tavalla. Otsikoissa kerrottaisiin, että koulussa ihmiset huomaavat toisensa. He kohtaavat oikeasti, tervehtivät, katsovat silmiin. Sanovat: moi.
– Kaikki lähtee tervehtimisestä. Kun se on normaali tapa toimia, tulee sanottua myös muita kivoja asioita: onpa kivasti hiukset tai kiva paita. Ihan mitä tahansa, tosi pieniä asioita. Kivoja juttuja, ja samalla tosi moni tulee huomatuksi päivän aikana, Pitkänen sanoo.
– Kun koulussa kohtaamme nuorisoa joka ikinen päivä, isoin haaste meillä aikuisilla, ja väitän että koko yhteiskunnassa, on huomata kaikki se hyvä, mitä nuoret tekevät ja sanovat, miten he toimivat meitä ja toisiaan kohtaan. Ettei vain ajattelisi "noinhan sen kuuluukin toimia".
Pitkänen kehottaa kertomaan havainnoista suoraan lapselle ja nuorelle. Sanoa voi vaikkapa "onpa hienoa, että toimit tuolla tavalla".
Lue myös: Keskittymisvaikeudet piinaavat lapsia ja nuoria: "Digitaalinen vallankumous on epäonnistunut monessa suhteessa"
Nuorten kanssa olisi oltava samalla puolella
Koulussa aikuiset toki luovat säännöt, joita lasten ja nuorten tulee noudattaa. Silti koulussa voidaan olla samalla puolella.
– Väitän, että oppilaat koulussamme hyvin ymmärtävät sen, että aikuiset haluavat heille hyvää. Välillä se tarkoittaa, että pitää keskeyttää jokin ei-toivottu käytös ja selittää, miksi noin ei voi toimia. Oppilaat tietävät, että emme halua saattaa heitä ikävään asemaan. Haluamme, että he toimivat tietyllä tavalla, koska se on heille hyväksi, Pitkänen sanoo.
Hän toivoisikin kaikkia aikuisia mukaan talkoisiin. Tärkeintä olisi pysähtyä aidosti kohtaamaan omat ja muiden lapset ja nuoret.
– Nyt puhutaan paljon mielenterveyden tukemisesta, esimerkiksi että erikoissairaanhoitoa tarvitaan enemmän. Tämä on minusta jotenkin ihan kaistapäistä keskustelua: eihän siitä voi lähteä, että kärjistetysti jokaiselle tarvitaan oma psykiatri, vaan siitä, että miten ennaltaehkäistään se, että lapset eivät päädy erikoissairaanhoidon piiriin, Pitkänen sanoo.
– Tosi iso asia on, että me aikuiset ihan oikeasti pysähdymme, huomaamme lapsen ja nuoren. Kiinnostumme siitä, mitä hänelle kuuluu. Osoitamme, että minä olen tässä sinua varten, sinä selviät kyllä, ja minä autan sinua.
Kohtaamisia voisi tapahtua kaikkialla: koulussa, kotona, harrastuksissa, vaikka bussipysäkillä. Aikuisilta se vaatii vain hieman aloitekykyä ja uskallusta.
– Jos meillä on Suomessa yhteiskunnassa enemmän aikuisia kuin lapsia, miten voi olla niin, ettei lapsilla ole tarpeeksi aikuisia? Aikuisten täytyisi nyt katsoa peiliin, kiinnostua nuorisostamme ja lapsistamme. Siinä on avain, millä saamme nykyisen tilanteen merkittävästi paremmaksi.
Lue myös:
Näin suomalaiskodeissa voitaisiin edistää lasten lukutaitoa: "10–15 minuuttia päivässä"
Monia nuorisorikollisia yhdistää yksi asia – dokumentaristi Sami Kieksillä on asiasta omakohtaista kokemusta
Miten vanhempi voi auttaa läksyissä? Erityisesti kahdessa aineessa lapset kaipaavat apua
Katso myös: Voiko negatiivinen uutisointi nuorten mielenterveydestä pahentaa ongelmaa?
10:34