Noin 10 000 toivottua lasta jää Suomessa syntymättä vuosittain.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25, kun se vielä kymmenen vuotta sitten oli 1,71.
Tämä tarkoittaa sitä, että monella suomalaisella jää lapset joko kokonaan tai osittain hankkimatta, vaikka lapsitoiveita olisi, kertoi lapsettomien yhdistys Simpukka ry SuomiAreenassa kesäkuussa.
Kaikkiaan jopa 10 000 toivottua lasta jää syntymättä Suomessa vuosittain.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä rehottaa julkisella sektorilla
SuomiAreenassa päättäjät nostivat esille työelämän yhtenä syyllisenä matalaan syntyvyyteen.
SDP:n kansanedustaja Matias Mäkysen mukaan muun muassa määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen on tekijä, joka voi vähentää nuorten turvallisuuden tunnetta ja siten mahdollisuutta perustaa perhettä.
– Nuoret kokevat vastuuta ja painetta siitä, että jos perheen perustaa, on voitava tarjota lapselle hyvät olosuhteet.
Lue myös: Hedelmöityshoitojen Kela-korvauksiin liittyy epätoivoa herättävä pykälä
Myös sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nostaa esille työelämän yhdeksi tekijäksi matalassa syntyvyydessä.
– Todella paljon korostuu, millaisessa ympäristössä nuoret tänä päivänä elävät. Tuntuu, että täytyy saada aika paljon olosuhteita valmiiksi: opinnot, työelämä ja oma asunto, Grahn-Laasonen pohtii.
– Yhteiskunnan pitäisi lisätä luottamusta, että lapset sopivat hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä työelämässä vaikuttavat myös nuorten haluun perustaa perhettä.
– Erityinen ongelma on, että meillä julkinen sektori jää eniten kiinni näistä tapauksista. Meillä on tulossa lainsäädäntö, jolla tiukennetaan tasa-arvolakia syrjinnän ehkäisemiseksi, kertoo Grahn-Laasonen.