Poliisi epäilee Karfin perheen vanhempia omavaltaisesta huostaanotosta. Vastaavat rikokset ovat lisääntyneet viime vuosina.
Kun Pohjanmaan poliisi kertoi pyytävänsä kansalaisilta vihjeitä jo yli vuoden kateissa olleesta pohjalaisesta Karfin perheestä, se nosti esiin harvinaisen rikosnimikkeen.
Perheen vanhempia Karoliina ja Tommy Karfia epäillään seitsemän lapsensa omavaltaisesta huostaanotosta. Suurperhe lähti karkumatkalle runsas vuosi sitten keskiviikkoiltana 15. toukokuuta 2024.
Käräjäoikeuden päätöksistä ilmenee, että perheen kaikki lapset pakenivat vanhempiensa mukana lastensuojeluyksiköstä. Lapset olivat yksikössä kiireellisesti sijoitettuina.
Pohjanmaan käräjäoikeudessa lasten sosiaalityöntekijät kertoivat, että pako oli tapahtunut "silmänräpäyksessä", kun lastensuojeluyksikön henkilökunta oli lyhyen hetken toisessa huoneessa.
Sosiaalityöntekijöiden mukaan vanhemmat ja lapset juoksivat viereisen pellon poikki vanhempien autoon ja poistuivat paikalta. Sosiaalityöntekijät luonnehtivat tekoa paoksi ja kaappaukseksi.
Sen jälkeen Karfeja ei ole nähty.
Lapsen omavaltaiseen huostaanottoon voi syyllistyä, jos alle 16-vuotiaan lapsen vanhempi, kasvatusvanhempi, huoltaja tai joku muu hänelle läheinen henkilö ottaa lapsen huostaansa omavaltaisesti sellaiselta henkilöltä, jonka huostassa lapsi on.
Rikos eroaa tutummasta ja vakavammasta lapsikaappauksesta siten, että omavaltaisessa huostaanotossa lasta ei viedä Suomen rajojen ulkopuolelle. Siitä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
MTV Uutisten läpikäymät tilastotiedot osoittavat, että omavaltaisia huostaanottoja tapahtuu nykyään huomattavasti aiempaa enemmän.
10 vuotta sitten kyseistä rikosta tuli poliisin tietoon 40 kappaletta. Viime vuoden luku oli 103.
Vuonna 2023 rikoksia tuli viranomaisten tietoon 53 ja sitä edeltävänä vuonna 66. Tilastokeskukset tiedot ulottuvat vuoteen 2006 asti, eivätkä luvut ole milloinkaan olleet korkeammat.
Yllättävää ja huolestuttavaa
Tilastokeskuksesta kerrotaan MTV Uutisille, että lukujen kasvu on kiistatonta, eikä kasvun syynä ole esimerkiksi tilastointitavan muutos. Syytä täytyy etsiä muualta.
Lastensuojelun Keskusliiton vaikuttamis- ja ohjelmatyön johtaja Annukka Paasivirta sanoo, että lapsen omavaltaisten huostaanottojen määrän kasvu on yllättävää ja jossain määrin myös huolestuttavaa. Hänen mukaansa omavaltaisista huostaanotoista suurin osa liittyy erotilanteisiin, joissa toinen vanhempi ottaa omavaltaisesti lapsen luokseen eikä palauta toiselle vanhemmalle.
Paasivirta pohtii, voiko kyse olla siitä, että vaikeat erotilanteet ovat yleistyneet tai niiden laadussa on tapahtunut joitain muutoksia, jotka selittäisivät viranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrän nousua.
– Tätä pitäisi ehdottomasti selvittää lisää, hän sanoo.
Karfin perheen tapauksessa vanhemmat hakivat huostaanotetut lapsensa luvatta sijaishuollon yksiköstä. Tällainen on Paasivirran mukaan erittäin harvinaista.
Vaikka luvut ovatkin nyt huolestuttavan korkeita, niin omavaltaiset huostaanotot ovat silti harvinaisia tilanteita, hän sanoo.
– Ne ovat vaikeita tilanteita ja niissä pitää ehdottomasti arvioida, mikä lapsen tilanne on. Jos lapsi on joutunut riidan välikappaleeksi, tarvitaan monen eri toimijan tukea. Lapsen hyvinvointi pitää aina varmistaa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen puolestaan arvioi, että jyrkkä muutos tilastoissa vuosina 2023 ja 2024 ei selity pelkillä vaikeiden erojen lisääntymisellä. Hänen hypoteesinsa koskee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, eli sote-uudistusta, jossa perheoikeudelliset palvelut ja lastensuojelu siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.
Monilla alueilla jonot lastenvalvojille voivat olla todella pitkät. Lastenvalvojaa halutaan tavata tilanteessa, jossa täytyy sopia lasten tapaamisesta ja huollosta. Jos lasta ei pääse tapaamaan, omavaltaisten ratkaisujen riski kasvaa.
Pekkarinen toteaa, että esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueella perheoikeudelliset palvelut ovat erittäin ruuhkautuneet ja lastenvalvojalle pääsyssä on 16 viikon jono.
– Jokainen voi omalle kohdalle kuvitella miltä tuntuu, jos ei pääse 16 viikkoon tapaamaan lastaan. Siinä voi omavaltaisuus lisääntyä itse kullakin, Pekkarinen sanoo.
Osittain nousua saattaa selittää myös se, että sote-uudistuksen myötä ilmoituskäytäntöjä olisi yhtenäistetty. Pekkarinen arvioi, että omavaltaisista huostaanottotapauksista saatetaan nykyään ilmoittaa poliisille aiempaa matalammalla kynnyksellä.
17:11