Venäjän kanssa aiemmin läheisissä suhteissa ollut Armenia on lähentymässä Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja.
Maassa tänään pidettiin tänään parlamenttinvaalit, joiden voittajajaksi on arvioitu länsimielistä, pääministeri Nikol Pashinjanin Kansallinen sopimus -puoluetta.
Kyselyissä sen kannatus on liikkunut 30 prosentin molemmin puolin. Vaalihuoneet sulkeutuivat iltaseitsemältä, ja alustavia tuloksia odotetaan ensi yönä.
Vaalitulos vienee Armeniaa entistä kauemmaksi Moskovan vaikutuspiiristä, mutta kokonaan se ei pääse Venäjästä irti, vaikka haluaisi.
Pääministeri Nikol Pashinjanin vuosia jatkunut lähestyminen Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin ei ole kuitenkaan jäänyt huomaamatta Kremlissä.
Muun muassa armenialaiset kansalaisjärjestöt varoittivat kuluneen vaalikampanjan aikana Venäjän vaikuttamisyrityksistä. Venäjän ulkoministeriö kiistää tämän tiukasti.
Nielemättä se ei kuitenkaan anna asioiden tapahtua. Vaalien alla Venäjä asetti joitakin vientirajoituksia armenialaisille tuotteille.
Moskova-mielinen oppositiojohtaja arestissa
Keskeinen oppositiopuolue, Vahva Armenia, on Venäjä-mielisen monialamiljardöörin Samvel Karapetjanin johtama. Karapetjan on nyt kotiarestissa.
Häntä syytetään kiihotuksesta hallituksen kaatamiseen. Karapetjan pitää tätä poliittisena ajojahtina.
Ennen vaaleja viranomaiset käynnistivät rikostutkimukset kuudesta ehdokkaasta. Tarkempaa tietoa he eivät ole julkistaneet.
Sisäministeriö sanoo puolestaan pidättäneensä 44 ihmistä vaaleihin liittyen, kertoo paikallinen media. Heidän puolueitaan ei ole kerrottu julki.
Armenia kuului Neuvostoliittoon sosialistisena neuvostotasavaltana. Itsenäistyttyään 1991 maa oli pitkään läheisissä väleissä Venäjään.
Putin ei halua Armenian lähestyvän länttä
Kulunut vuosikymmen on kuitenkin lyönyt syveneviä lommoja suhteisiin. Merkittävä syy löytyy katkerasta suhteesta naapuriin Azerbaidzhaniin, mutta myös Kremlin yrityksistä estää lähentyminen länteen.
1980- ja -90-lukujen taitteessa Armenia voitti sodan neuvostotasavalta Azerbaidzhania vastaan Vuoristo-Karabahin alueesta (myös Azerbaidzhan itsenäistyi 1991 Neuvostoliitosta).
Moskovan tukea Armenialle pidettiin merkittävänä.
2010-luvulla Armenia yritti ottaa askelia kohti Euroopan unionia. Presidentti Vladimir Putin katsoi sitä karsaasti.
Kun Armenia ja Azerbaidzhan sotivat 2020 ja 2023, Moskova ei enää rientänyt vauhdilla apuun. Armenialaisten luottamus Kremlin selkänojaan ja lupauksiin hupeni.
Traumaattinen salamasota Azerbaidzhania vastaan 2023
Vuosi 2023 oli Armenialle traumaattinen. Azerbaidzhan voitti syksyn salamasodan.
Azerbaidzhanin puolelta Artshakista eli Vuoristo-Karabahista pakeni Armeniaan 100 000 armenialaista, lähes koko armenialainen väestö. Paluuta menetettyihin koteihin tuskin on.
Tuolloinkin pääministerinä ollut Pashinjan on pyrkinyt rauhansopimukseen Azerbaidzhanin kanssa. Maiden johtajat olivat Washingtonissa viime elokuussa ja sopivat alustavasti rauhasta.
Kyseessä on yksi niistä sodista – kahdeksan tai yhdeksän, ilmoittajan mielialasta riippuen – jotka presidentti Donald Trump kehuu lopettaneensa. Varsinainen rauhanpaperi on vielä allekirjoittamatta.
Armeniassa moni katsoo, että Valkoisessa talossa Pashinjan antoi liikaa periksi Azerbaidzhanin presidentille Ilham Alijeville.
Näitä tuntoja Karapetjan on yrittänyt hyödyntää. Pashinjan tarvitsee parlamentissa kahden kolmasosan enemmistön sopimuksen loppusilaukseen.
Armenia on energiariippuvainen Venäjästä
Armenia kuuluu yhä Moskova-johtoiseen Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestöön (engl. lyhenne Csto), joskin on jäädyttänyt jäsenyytensä, muttei kokonaan eronnut siitä.
Merkittävä osa Armenian kaasusta ja öljystä tulee Venäjältä, ja Venäjä on keskeinen kaupan viennin ja tuonnin osapuoli.
Maassa on myös yhä venäläisten sotilastukikohta Gjumrissa maan luoteisosassa.
Toissa vuonna Armenia liittyi Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ICC:hen. Putinia päätös ei riemastuta. ICC on antanut hänestä pidätysmääräyksen.
Jos Armenia pääsisi naapurinsa kanssa rauhaan, se voisi tarkoittaa ainakin Venäjän kiertävän yhteyden rakentamista Aasiasta Eurooppaan.
Jerevanissa vieraita Yhdysvalloista ja Euroopasta
Aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance allekirjoitti Armenian pääkaupungissa Jerevanissa sopimuksen, joka saattaisi tuoda maahan yhdysvaltalaisen ydinvoimalan.
Ulkoministeri Marco Rubio puolestaan vieraili Jerevanissa toukokuun lopulla. Strategisen kumppanuuden lisäksi he allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan kriittisistä kaivannaisista.
Viime vuoden elokuussa Armenia piti Yhdysvaltojen kanssa yhteiset sotaharjoitukset Armeniassa. Washingtonin mukaan harjoitus keskittyi rauhanturvaamiseen.
Jerevan on Pashinjanin johdolla halukas EU-kumppani. Viime vuonna maassa hyväksyttiin laki, joka sallii EU-jäsenyyden hakemisen.
Tämän vuoden toukokuun alussa Jerevanissa järjestettiin Eurooppa-kokouksia, joiden viesti ei voinut jäädä Moskovassa huomaamatta.
Ensimmäinen oli Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ideana syntyneen Euroopan poliittisen yhteisön tapaaminen.
Sitä seurasi EU:n ja Armenian kahdenvälinen kokous.
Pashinjan sai paistatella parrasvaloissa, samalla kun Bryssel oli valmis tukemaan Armenian infrastruktuuria 2.5 miljardilla eurolla.
