Jelena Välbe haukkuu muita ja johtaa omiaan tiukalla kurilla: ”Seisoivat asennossa kuin sotilaat” – MTV Urheilu selvitti, millainen Venäjän ristiriitainen hiihtopomo todellisuudessa on | MTV Uutiset
imago/Camera 4/ All Over Press
Julkaistu 20.04.2020 07:49
Juhana Nyman
juhana.nyman@mtv.fi
14 maailmanmestaruutta ja kolme olympiakultaa urallaan hiihtänyt Jelena Välbe on viime vuosina herättänyt huomiota lähinnä erikoisilla kommenteillaan. MTV Urheilun haastattelemat suomalaiskollegat kuvailevat Venäjän hiihtoliiton nykyistä puheenjohtajaa sydämelliseksi ihmiseksi, mutta tiukaksi johtajaksi.
Kansainvälinen hiihtoyhteisö kohahti syksyllä, kun tieto Venäjän hiihtoliiton puheenjohtajan Jelena Välben synnytyspuheista levisi julkisuuteen. Välben kerrottiin kehottaneen maansa naishiihtäjiä synnytystalkoisiin, kun hiihdossa oli edessä arvokisojen välivuosi.
Kun kauden alkaessa marras–joulukuun vaihteessa Rukalla lähtöviivalta puuttui neljä hiihtäjää, jotka olivat raskaana, Välbe oli tyytyväinen ja sanoi olevansa onnellinen hiihtäjiensä puolesta.
Välben värikkäisiin kommentteihin oli jo ehditty tottua. Viime vuoden Seefeldin MM-kisoissa Välbe kertoi Venäjän olleen kisojen paras terveiden urheilijoiden sarjassa. Kommentillaan hän viittasi astmalääkkeitä käyttäviin urheilijoihin. Aiemmin Välbe oli todennut, että näiden pitäisi kilpailla paralympialaisissa. Välbe myös haukkui pystyyn maan dopingasioista kyselleet toimittajat.
Viimeksi Välben kohteeksi joutui ruotsalaishiihtäjä , joka ilmoitti keväällä siirtyvänsä ampumahiihtoon. ja arveli, ettei olympiavoittaja kestänyt nuorempien hiihtäjien nousua hänen edelleen.
Jelena Välbe haukkuu muita ja johtaa omiaan tiukalla kurilla: "Seisoivat asennossa kuin sotilaat" – MTV Urheilu selvitti, millainen Venäjän ristiriitainen hiihtopomo todellisuudessa on
Mutta kuka on tämä 51-vuotias toistuvasti kommenteillaan hämmentävä Venäjän hiihtoliiton rautainen puheenjohtaja? Aloitetaan menemällä ajassa 31 vuotta taaksepäin. Tuolloin Jelena Välbe nousi rytinällä hiihtomaailman tietoisuuteen.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Jelena Välbe oli äärimmäisen kova kilpailija. Kuva vuodelta 1997.imago/Camera 4/ All Over Press
Läpimurto Lahdessa
Suomalaisnaiset hallitsivat perinteisen tavan kilpailuita Lahden MM-hiihdoissa vuonna 1989. Marjo Matikainen (nykyisin Marjo Matikainen-Kallström) johti suomalaiset kolmoisvoittoon 15 kilometrillä ja Marja-Liisa Kirvesniemi teki saman kymmenen kilometrin kilpailussa. Vapaan tyylin kilpailuissa suomalaisista ei kuitenkaan ollut vastusta uudelle venäläiskomeetalle, kisojen aikaan 21-vuotiaalle Jelena Välbelle.
Välbe oli hiihtomaailmalle varsin tuore tuttavuus. Hän oli ottanut uransa ensimmäisen maailmancup-voiton joulukuussa 1988. MM-kisoissa onnisti heti ensi yrittämällä. Matikainen-Kallström sanoo suomalaisten suhtautuneen naisten hiihtoa lähes vuosikymmenen ajaksi hallitsemaan nousseeseen nuoren tähteen kuin kehen tahansa.
– Ihan kuin muihinkin kilpakumppaneihin. Osa venäläisistä, kuten Raisa Smetanina poistui, Välbe tuli tilalle. Ei siinä ollut mitään ajatusta, että mitä ihmettä, Matikainen-Kallström sanoo.
– Minulla oli hänen kanssaan hyvät välit. Voitin hänet aina välillä. Koskaan ei tiennyt lähtiessä, kumpi voittaa. Hän oli kova kilpakumppani, mutta minulle välittyi se tunne, että arvostimme toisiamme.
Magadanissa Venäjän Kaukoidässä syntynyt, tuolloin vielä Neuvostoliiton väreissä hiihtänyt Välbe voitti Lahdessa 10 ja 30 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailut näytöstyyliin. Myöhempinä vuosina Välbe niitti MM-menestystä myös perinteisellä hiihtotavalla, mutta Matikainen-Kallström sanoo, että vapaa oli venäläisen ehdoton vahvuus. Luistelutyyli tuli hiihtokisoihin vasta 1980-luvun puolivälin aikoihin, ja suomalaisässää muutaman vuoden nuorempi Välbe oli panostanut sen harjoitteluun.
– Hän oli nuorempana jo totuttanut lihaksistoaan vapaan tekniikkaan. Kun sitä vanhempana tekee, joutuu tekemään enemmän töitä sen eteen.
Samaa sanoo Välben kanssa pitkään samanaikaisesti kilpaillut arvokisamitalisti Jari Isometsä, joka pitää Välbeä luisteluhiihdon edelläkävijänä.
– Tekninen osaaminen ei ollut sen parempaa kuin muilla, mutta ilmeisesti hänen lihaksistonsa oli sellainen, että hän jaksoi paremmin kuin muut, Isometsä sanoo.
– Kun tuli vapaan kisa, tiesi, että jos Välben voittaa, voittaa koko kisan.
(Juttu jatkuu kuvan alla) Vuoden 1992 olympiakisojen viiden kilometrin hiihdon palkintopallilla olivat Ljubov Jegorova (vas.), Marjut Lukkarinen ja Jelena Välbe.imago sportfotodienst/ All Over Press
Armoton harjoittelija
Lahden MM-hiihdoista alkoi Välben valtakausi. Kaikkiaan hän voitti urallaan kymmenen henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja neljä viestin MM-kultaa. Olympialaisissa Välbe voitti useita henkilökohtaisia mitaleja, mutta kulta jäi uupumaan. Viestin olympiakultaa hän kuitenkin voitti kolmesti.
Isometsän kertoo, että venäläismestarin tekemiset kiinnostivat myös Suomen joukkueessa. Etenkin yhteisillä leireillä Välben harjoittelua seurattiin tarkasti. Venäläisen harjoituksissa tehot olivat todella kovia.
Välben menoa kuvaa hyvin tapaus, jonka Isometsä muistaa leiriltä Itävallan Ramsausta. Seitsemän ruotsalaismiehen letka, jossa hiihtivät muun muassa moninkertaiset arvokisavoittajat Gunde Svahn ja Torgny Mogren, veti reipasvauhtista lenkkiä muita ohitellen.
– Letkan perässä roikkui Välbe. Olimme vain, että katso tuota hullua, Isometsä päivittelee.
– Hän ei pelännyt tehdä kovatehoisia harjoituksia. Välbe ei ollut hyssyttelijä, vaan siinä mentiin ääripäissä. Se ehkä poikkesi vähän muista. Tietysti koko Venäjän joukkue harjoitteli erittäin kovaa.
Isometsä sanoo, että Välbeä ajoi eteenpäin loputon voitontahto. Kakkossija oli aina venäläiselle pettymys. Saman voitontahdon Isometsä arvioi näkyvän Välbessä nykyisin hiihtomaajoukkueen johdossa.
Sydämellinen Välbe
Televisiosta hiihtoa seuranneille suomalaisille Välbestä välittyi äärimmäisen keskittynyt, jopa vakava kuva, jota loivensi vain hänen tavaramerkikseen noussut vaaleanpunainen piponsa. Matikainen-Kallström sanoo, että Välben vakavuus johtui kovasta keskittymisestä. Kilpailuiden ulkopuolella hän oli toista maata.
– Hän oli kiva ja positiivinen, sellainen ulospäin suuntautunut. Hän oli vilkkaampi, ehkä enemmän niin sanotusti kansainvälisempi.
Isometsäkin muistaa Välben iloisena ihmisenä. Kanssakäymistä rajoitti Välben vajavainen kielitaito, mutta silti positiivisuus pääsi esiin.
– Hän ei ollut mikään juro venäläinen, mikä kuva sen ajan venäläisistä oli. Aika monet hiihtäjät olivat sellaisia, että he eivät paljoa muille jutelleet. Jelena olisi varmaan jutellut paljonkin, jos olisi ollut yhteinen kieli, Isometsä kuvailee.
– Hän oli sydämellinen, tervehti aina, kun nähtiin. Yleensä halasi. Minulle jäi aina mielikuva, että hän oli selkeästi avoin ihminen verrattuna sen ajan venäläisiin.
Välbe lopetti aktiiviuransa vuonna 1998. Naganon olympialaisista kotiin tuomisina oli viestin olympiakulta. Vuonna 2005 hän aloitti Venäjän hiihtomaajoukkueen päävalmentajana. Sittemmin hän siirtyi hiihtoliiton puheenjohtajaksi.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Voittaminen. Se on se juttu.ullstein bild - Schlage/ All Over Press
Tiukka ja lempeä johtaja
Hiihtopomo-Välben monet puolet ehtivät tulla hyvin tutuiksi myös Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtajana vuosina 2012–2019 toimineelle Mika Kulmalalle. Kulmala sanoo tulleensa Välben kanssa hyvin toimeen.
– Hän on hirmu mukava ja sydämellinen ihminen. Ihmisillä on monet kasvot, mutta FIS:n kokouksissa hän oli hyvin ystävällinen ja yhteistyökykyinen, ainakin suomalaisten suuntaan. Hän on aina viihtynyt Suomessa ja hänet on otettu hyvin vastaan, Kulmala sanoo.
– Mediassa hän aika avoin ja uskaltaa olla reipas. Hän on hyvin tavallinen ja maanläheinen ihminen, mutta sitten toisaalta äärimmäisen tiukka johtaja, kun sille päälle sattuu.
Esimerkki Välben tiukasta johtamisesta nähtiin Val di Fiemmen MM-kisoissa, missä kovin odotuksin matkaan lähtenyt miesten maajoukkue romahti 15 kilometrin vapaan kisassa. Syy löytyi epäonnistuneesta suksihuollosta. Kulmalan mukaan Välbe käsitteli asian omaan tyyliinsä.
– Hän otti koko huoltoporukan riviin huoltokopilla. He seisoivat asennossa kuin sotilaat ja Jelena antoi tulikomentoja. Seuraavana päivänä alettiin tehdä hommia kahta kauheammin. Hän on todella tiukka johtaja, mutta osaa pitää omiensa puolta valtavasti.
Seefeldin MM-kisoissa Välbe riensi tukemaan sprintin välierissä hylättyä Sergei Ustjugovia. Ustjugov otti maalialueella yhteen Norjan Johannes Hösflot Kläbon kanssa ja sai hylkäykseen johtaneen toisen varoituksen. Välbe puolusti välbemäiseen tapaan hiihtäjäänsä ja haukkui samalla norjalaiset ja tuomariston.
– Ustjugov ei lyönyt tyttöä sauvalla päähän. Hän työnsi kevyesti olkapäähän, Välbe sanoi.
Kuluvan vuoden huhtikuun alussa Välbe näytti toista puoltaan ja haukkui vuorostaan omansa julkisesti. Hän kutsui Venäjän naishiihtäjien tuloksia turistien suorituksiksi ja ihmetteli, miten maailman parhaissa olosuhteissa harjoittelevat hiihtäjät eivät menesty. Puhtaat paperit sai ainoastaan maailmancupin kolmanneksi yltänyt Natalia Neprjajeva. Kulmala ymmärtää Välben purkauksen.
– Meillä Suomessa on tapa, että maajoukkueympäristön pitää antaa mahdollisuuksia vuodesta toiseen, mikä onkin tavallaan oikein. Mutta toimintaa mitataan tuloksilla, eikä sillä, onko kivaa tai miellyttävää, Kulmala sanoo.
– Venäjällä, Kiinassa ja monissa muissa maissa tulos ratkaisee, ja se tulee johtajien suusta suoraan.
Isometsä puolestaan uskoo, että Välben tiukka johtamistyyli on peruja tämän omalta aktiiviuralta.
– Hän oli itse niin määrätietoinen ja tavoitteli vain voittoa, että ei voi sietää sellaisia, jotka vain hengailevat mukana. Hän ei hyväksy velttoilua yhtään, Isometsä sanoo.
– Hän haluaa ottaa voimakkaasti kantaa, koska on niin merkittävässä paikassa. Minusta tuossa roolissa pitää kantaa vastuuta ja kertoa suoraan, jos muutoksia pitää tehdä. Ei niitä tapahdu, jos vain hyssytellään.
(Juttu jatkuu kuvan alla) Jelena Välbellä on urheilujohtajanakin kaksi puolta. Hän on lempeä ja ystävällinen, mutta samalla tiukka lausunnoissaan.imago images/Camera 4/ All Over Press
Ei koko totuus
Mutta miksi sydämelliseksi ja iloiseksi kuvailtu Välbe sitten jatkuvasti arvioi negatiiviseen sävyyn muita julkisesti? Matikainen-Kallström arvelee, että sanoma voi olla osin muuttunut matkalla kielimuurin takia.
– Kun puhuu vieraalla kielellä, puhuu päälauseita ja sanoo suoraan asioita, kun ei osaa sanojen vivahteita Kun ei ole kuullut alkuperäisellä kielellä näitä lausuntoja, ei voi tietää. Itse europarlamentissa totuin siihen, että varsinkin, kun asia tulee kahden käännöksen kautta, se muuntuu. Jos jotain halusi tietää varmasti, piti saada lausunto alkuperäisellä kielellä.
Kulmala uskoo, että radikaaleilta kuulostavat lausunnot kuvastavat myös Välben tapaa puhua. Hän sanoo, ettei ole kuullut Välben kommentoivan kilpailevien maiden urheilijoita negatiivisesti.
– Luulen, että se johtuu siitä, että hänellä on aika hauska huumorintaju. Hän saattaa sanoa asioita hyvää tarkoittaen, mutta median edustajille lausunnot ovat kultakimpaleita. Hän arvostaa varmasti muiden maiden tekemistä ja on aina rehdisti onnittelemassa.
Isometsä puolestaan näkee lausuntojen heijastelevan Välben avointa luonnetta.
– Voimakas kannanotto kertoo siitä, että hän ei ole mikään tuppisuu. Kun olen häntä myöhemmin tavannut, hän on kovin avoin ja iloinen. Voisi sanoa, että hän on oikeassa paikassa Venäjällä. Hän on ihminen, joka uskaltaa sanoa ja hänellä on tietämystä ja auktoriteettia.
Viimeksi Isometsä tapasi Välben Lahden MM-hiihdoissa 2017. Kohtaaminen oli vähintään yhtä lämmin kuin aktiiviaikoina.
– Tyyppilliseen tapaansa hän nappasi syleilyyn kuin karhu. Hän puhui vähän saksaa ja kyseli, että alles gut, alles gut…
