James Webb -avaruusteleskooppi täytti kaksi vuotta – nämä ällistyttävät kuvat se on jo ottanut

James Webbin upeat kuvat kaksivuotisen uran varrelta 1:34
Katso videokoosteelta lisää Webbin ottamia upeita kuvia.

Jouluna 2021 avaruuteen laukaistu James Webb aloitti toimintansa seuraavan vuoden heinäkuussa. Tänään sen ensimmäisestä valokuvasta tulee täyteen kaksi vuotta. Juhlan kunniaksi julkaisemme joitakin upeimmista kuvista teleskoopin tähänastisen uran varrelta.

Avaruusteleskooppi matkasi kuukauden verran työpaikalleen, auringon ja maan Lagrangen pisteeseen L2, joka sijaitsee 1,5 miljoonan kilometrin päässä, monta kertaa kuuta kauempana. Tämän jälkeen valmisteluihin ja testeihin kului vielä kuukausia.

Kyseinen sijainti auttaa Webbiä pysymään paikallaan hyvin pienellä polttoaineen kulutuksella, mikä kasvattaa sen käyttöikää.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Gravitaatiolinssin vääristämä kuva galaksista
Tämä kirkas galaksin ydin näkyy etualalla olevan painovoimalinssin ansiosta neljään kertaan ja muistuttaa sen ansiosta kimaltavaa sormusta. / NASA

Tumma galaksi, jossa korostuneina kaasusta koostuvat spiraalihaarat
Webbin kuva paljastaa hienovaraisia yksityiskohtia galaksin NGC 1433 kaasun jakautumisesta. / NASA

Webb laukaistiin matkaan Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Ariane 5 -kantoraketilla. Ariane teki niin tarkkaa työtä, että arvio teleskoopin käyttökelpoisesta toiminta-ajasta pystyttiin lähes kaksinkertaistamaan.

L2-pisteessä sijaitseva alus tarvitsee sijainnin säilyttämiseen polttoainetta, jota sillä on mukanaan rajallinen määrä. Alkuperäisten laskelmien mukaan polttoainetta arvioitiin kuluvan kohteeseen saapumiseen määrä, joka jättäisi teleskoopin eliniäksi noin 10 vuotta.

Arianen tarkkuus kuitenkin säästi Webbin omaa polttoainetta niin paljon, että jo pian laukaisun jälkeen uudeksi toiminta-ajaksi arvioitiin noin 20 vuotta, joista kaksi on siis nyt takana.

Oranssin sävyissä hohtava spiraaligalaksi
Spiraaligalaksi NGC 628 sijaitsee 32 miljoonan valovuoden päässä, ja sitä kiertävät kaasuhaarat näyttäytyvät tässä kuvanssa oransseina. Keskustan sininen alue koostuu galaksin vanhemmista tähdistä. / NASA

Väärävärikuva Jupiterista, planeetan navat hohtavat sinisinä.
Webbin lähi-infrapunakameralla (NIRCam) otetun kuvan värit on muokattu ihmissilmälle näkyviksi, ja ne paljastavat yksityiskohtia planeetan kaasukehästä. Nähtävissä ovat myös planeetan haaleat renkaat ja kaksi pientä kuuta. Taustan epätarkat kohteet ovat oletattavasti galakseja. / NASA

– Emme suoraan sanottuna odottaneet sen olevan näin hyvä, planeettatutkija Imke de Pater kommentoi Webbin ottamia kuvia Jupiterista.

Webb on suunniteltu ottamaan kuvia hyvin kaukausista kohteista, eivätkä planeetat kuulu sen ydinosaamiseen. Silti se suoriutuu niistäkin hämmästyttävän hyvin.

– On todella vaikuttavaa nähdä Jupiterin yksityiskohtia yhtä aikaa sen renkaiden, pienten satelliittien ja jopa galaksien kanssa samassa kuvassa.

Kölin sumu.
Webb onnistui ensimmäisenä näkemään instrumenteillaan kölisumun kaasun läpi ja paljasti joukon "vastasyntyneitä" tähtiä. / NASA

Kirkkaana loistava Uranus pystysuorassa näkyvine renkaineen.
Uranus kauneimmillaan. Vaikka planeetan renkaat on kuvattu aiemminkin, muut instrumentit eivät ole pystyneet Webbin kuvien verrattomaan tarkkuuteen. Aurinkokunnan ainoana planeettana Uranus pyörii kyljellään, joten myös sen renkaat ovat maasta katsottuna pystysuorassa. / NASA

Luomisen pilarit -kaasumuodostelma
Avaruusteleskooppi Hubblen tunnetuksi tekemä Luomisen pilarit -muodostelma on nykyään syvän taivaan suosituimpia kohteita, ja näyttää Webbin kuvissa entistäkin upeammalta. Tämän kuvan saamiseksi käytettiin yhteistyössä kahta Webbin neljästä instrumentista. / NASA

Toisin kuin vanhempi avaruusteleskooppi Hubble, James Webb ei ota lainkaan kuvia ihmissilmälle näkyvän valon alueella, vaan pelkästään infrapunassa.

Tästä syystä kaikki Webbin kuvat on "värjättävä" päättämällä mikä väri tulee kuvassa vastaamaan mitäkin alkuainetta. Infrapuna-alueella kuvaaminen mahdollistaa myös kuvaamisen monien sellaisten kohteiden lävitse, jotka estäisivät kuvaamisen näkyvän valon avulla.

Sen paremmin Webbin kuin Hubblenkaan kuvaamista kohteista valtaosa ei näkyisi ihmissilmälle edes lähietäisyydeltä, sillä ne ovat yksinkertaisesti liian himmeitä.

Kaksi eriväristä kaasupilveä tähtien syntyalueella
Vuosi sitten Webbin ensimmäistä syntymäpäivää juhlistettiin kuvalla meitä lähimpänä sijaitsevasta tähtien syntyalueesta nimeltä Rho Ophiuchi. Webb löysi kaasun keskeltä 50 nuorta tähteä. / NASA

Rapusumu.
Rapusumu on tunnettu satojen vuosien ajan, mutta Webb on pystynyt paljastamaan siitäkin uusia yksityiskohtia. Se pystyi ensimmäisenä ottamaan korkean resoluution kuvia sumun kaasupilvistä heijastuvasta valosta. / NASA

James Webb -teleskoopin ensimmäinen kuva, jossa tuhansia galakseja.
Webbin ensimmäinen kuva kahden vuoden takaa on toisinto Hubblen kuuluisasta Deep Field -kuvasta, johon tallentui tuhansia galakseja äärimmäisen pieneltä ja tyhjältä vaikuttaneelta alueelta. Siinä missä Hubble tarvitsi kuvan ottamiseen useita viikkoja Webbiltä se sujui yhdessä päivässä. / NASA

Lue myös:

    Uusimmat