Itkua vai raivoa? Stressiäkin voi oppia hallitsemaan

Fyysisesti me kaikki reagoimme stressiin samalla tavalla; sydämen syke nousee, hengitys tihenee, lihakset jähmettyvät ja kämmenet hikoavat. Tämän lisäksi jokainen meistä reagoi stressiin tunteilla. Toiset vuodattavat kyyneleitä, toiset taas nauravat hysteerisesti.

– Elämänkokemukset, geenit ja persoonallisuus muokkaavat sitä, kuinka stressitekijöihin reagoidaan, psykologian professori Daniel Mroczek kertoo.

Vaikka osa reagointitavoista määräytyykin jo lapsuudessa, professori lupaa, että käyttäytymismallit eivät ole kiveen hakattuja. Jokainen meistä voi muuttaa omia reagointitapoja.

Tunnista oma stressityyppisi 

Ihmiset voidaan jakaa viiteen eri luokkaan sen perusteella, miten he reagoivat stressiin. 

1. Katastrofiajattelija

Riippumatta stressitekijästä, katastrofiajattelijat ajattelevat maailman kaatuvan pienestäkin vastoinkäymisestä. Olipa sitten kyseessä irtisanomisuhka tai tulevat juhlat, tämä henkilö huomaa pian olevansa täynnä huolta, ahdistusta, negatiivisuutta ja pelkoa. Nämä henkilöt ovat herkkiä ja tuntevat tunteensa muita voimakkaammin.

Toimi näin: Kun ahdistus iskee, istu hetki hiljaa ja kiinnitä huomiota ainoastaan hengitykseesi. Harjoita tämänkaltaista rauhoittumista joka päivä noin 10 minuutin ajan. Huomaat pian, ettei maailma kaatunutkaan. 

2. Sulautuja

Osa ihmisistä reagoi stressiin sulkemalla tunteensa ulkopuolelleen ja sulautumalla joukkoon. Tämä on professorin mukaan kätevä keino saalistajaa pakenevalle liskolle, mutta ei stressaantuneelle ihmiselle. Niin sanottu tunnottomuus voi lisätä terveysongelmia, kuten unettomuutta. Siirretty stressi voi purkautua myöhemmin hallitsemattomina tunteina. 

Toimi näin: Sulautujat kokevat usein, ettei heillä ole riittävästi kykyä kohdata vastoinkäymisiä. Professori kehottaa harjoittamaan itsetuntemusta, jolloin stressitilanteiden kohtaaminen on helpompaa. Hyvän itsetunnon omaavat pitävät stressaavia tilanteina haasteina, eivät uhkina.

3. Romahtaja

Ulkopuolelle nämä henkilöt näyttävät rauhallisilta, mutta mielessä tapahtuu sitäkin enemmän. Tunteiden salaamisesta voi seurata lukuisia fyysisiä ongelmia, kuten ruoansulatusvaikeuksia, unettomuutta ja immuunijärjestelmän heikentymistä. Myös masennusriski kasvaa.

Toimi näin: Moni romahtaja on kasvanut perheessä, jossa tunteet on pidetty omana tietonaan. Tämän henkilön olisikin erittäin tärkeää löytää luotettava henkilö, jolle hän voi uskoutua asiassa kuin asiassa. Puhuminen ja luottamuksen tunne auttavat säätelemään tutkitusti stressitasoa.

4. Itkeskelijä

Kun tämä henkilö myöhästyy töistä ruuhkaan jumittuneen bussin vuoksi, hän huomaa pian kyynelten virtaavan pitkin poskia. Noin 20 prosentilla ihmisistä toistuva stressi aktivoi aivojen neuroneja, joiden on todettu olevan vahvasti sidoksissa masennukseen. Jos stressitilanteet aiheuttavat toistuvasti kyyneliä, kyse voi olla stressin lisäksi masennuksesta.

Tee näin: Itkeskelijän kannattaa kokeilla positiivisen ajattelun voimaa. Stressaantuneelle ihmiselle positiivisia tuntemuksia tuottavat aivoalueet eivät toimi kunnolla, vaan niitä pitää aktivoida. Vaikka tämä neuvo voi aluksi tuntua vaikealta toteuttaa, se todella kannattaa. 

5. Kuumakalle

Olipa sitten kyseessä kaupan jono tai tapahtuman peruuntuminen, kuumakalle hermostuu heti. Nämä henkilöt reagoivat mihin tahansa vastoinkäymiseen vihalla. Tällainen reagointitapa on terveydelle haitallista, sillä tutkimusten mukaan aggressivinen käytös lisää riskiä sairastua sydänsairauksiin.

Toimi näin: Stressaavan tilanteen sattuessa näiden henkilöiden tulisi pysähtyä hetkeksi ajattelemaan omaa käytöstään. Onko vihanpurkaus tässä tilanteessa todella paras vaihtoehto? 

Video: Harva on tullut ajatelleeksi, että myös liikunta ja muut positiiviset asiat aiheuttavat stressiä. 

Lähde: Fitnessmagazine