Maataloustuottajien etujärjestö varoittaa suomalaisia ennenäkemättömästä kriisistä. Viljanviljelijä on huolissaan ruokaturvasta.
Lähi-idän sota heijastuu nyt yllättävän suoraan myös suomalaisille pelloille.
Sodasta aiheutuva polttoaineiden ja lannoitteiden kallistuminen uhkaa aiheuttaa suomalaisille viljelijöille satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset.
Samaan aikaan viljelijöiden tuotteistaan saamat hinnat laahaavat perässä.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto varoittaa vakavasta kriisistä ja vaatii valtiolta nopeita toimia.
Sen mukaan enää ei ole kyse pelkästään viljelijöiden toimeentulosta, vaan maamme ruokaturvasta.
Lue myös: Bensan hinta nousi Suomessa "yllättävän nopeasti"
Valtiosihteeri Nerg: Lisätukea ehkä tulossa
Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Päivi Nerg tapasi tänään Someron Teeriharjulla Varsinais-Suomessa viljelijöitä.
Hänen mukaansa on mahdollista, että lisätukea kriisitilanteeseen on tulossa.
– Iranin valitettava sotatilanne on alkanut pikkuhiljaa nostaa hintoja. Mutta me emme tiedä vielä, kuinka korkealla hinnat nousevat ja kuinka pitkäkestoista nousu on, Nerg totesi MTV Uutisille.
Nergin mukaan huoltovarmuuskeskus on tehnyt analyysin asiasta.
– Jos ja kun hinnat alkavat pysyvästi pysyä korkeammalla, Euroopan unioni tullee tekemään valtiontukipäätöksen niin, että kansallisesti on mahdollista käyttää erilaisia kriisipaketteja.
– Mutta ennen kuin yhtenäinen päätös on tehty – niin kuin tehtiin korona-aikana ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan – vasta sen jälkeen voidaan tehdä se kansallisesti.
Lue myös: IEA:n johtaja: Lähi-idän sota saattaa johtaa maailman pahimpaan energiakriisiin vuosikymmeniin
Kriisipakettien vaikutus on pieni
Viljanviljelijät pärjäävät tilastojen mukaan maatalousyrittäjistä kaikkein huonoiten. Takana on tappiollisia vuosia.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä on toivonut rahoitusta pahimman kriisin yli.
Nergin mukaan kriisipakettien vaikuttavuus on yleensä ollut todella pieni.
– Tämäkin kysymys pitää analysoida siinä yhteydessä, kun katsotaan, tulevatko valtion tukimekanismit käyttöön, että tarvitaanko erillistä kriisipakettia ja minkälaista. Siitä ei ole mitään linjapäätöstä olemassa.
Lue myös: Pääministeri Petteri Orpo: Suomi ei harkitse polttoainetukia juuri nyt
Kannattavuus on negatiivinen
Mitä tilanteesta sitten ajatellaan maatiloilla? Miltä tuntuu kriisin keskellä lähteä kevättöihin?
Pornaisissa Aija Kalekilla on liki 300 hehtaaria peltoa. Viljelykasvien kattaus on laaja vehnää, kauraa, ohraa, öljykasveja, härkäpapua ja maansaneerauskasveja, kuten auringonkukkaa.
Kannattavuus on ollut vaakalaudalla, kun kaikki hinnat nousevat.
– Kasviviljelytiloilla tilanne on sen verran huono, että kun ruvetaan laskemaan ihan viimeisen päälle katteita, kannattavuus on negatiivinen.
– Eli sadosta saatavalla rahalla ei pystytä kattamaan tuotantokustannuksia, vaikka meillä tuetkin on, Kalek kommentoi.
Kalekin mukaan Suomi on ollut tähän asti aika omavarainen viljantuonnin suhteen, mutta kananmunahyllyt ovat olleet tyhjinä.
– Koska niitä on viety ulkomaille – koska sieltä on saatu tuotteesta parempi hinta. Ja sitähän meille viljelijöille on paljon sanottukin, että tehkää niin, että saatte itsellenne korvauksen tehdystä työstä ja tuotteesta.
– Mutta kun ruvetaan ajattelemaan huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, kaikki viljelijät miettivät niin, että jos meillä ei kylvetäkään vehnää ja ohraa ja jokin kriisi tule meidän lähellemme, se on huono juttu.
Katso koko haastattelu jutun alussa olevasta videoikkunasta.
