Sinilevää on monin paikoin edelleen runsaasti niin Suomen merialueilla kuin järvissäkin.
Satelliittikuvat kertovat, miltä merialueiden sinilevätilanne näyttää.
– Pilvettömiltä alueilta saaduista kuvista näkyy, että sinilevää on eri puolilla Suomenlahtea. Selkämerelläkin sitä on, mutta vähemmän kuin Suomenlahdella. Sinilevää näkyy myös Saaristomeren eteläpuolella, listaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sirpa Lehtinen.
Runsaasti kansalaishavaintoja sinilevistä
Järvi-meriwiki-palveluun on myös tullut runsaasti kansalaisten havaintoja sinilevästä.
– Kuluneella viikolla ilmoituksia on tullut kauttaaltaan Suomen rannikolta, jopa Perämereltä on ilmoitettu yksi havainto. Erittäin runsaista sinileväesiintymistä on ilmoitettu itäiseltä Suomenlahdelta Kotkan ja Loviisan väliltä, Espoon Suvisaaristosta ja Turun edustalta, kertoo Lehtinen.
Levätietoa kerätään myös Silja Serenade -aluksen jatkuvatoimisilla SYKEn Algaline-mittalaitteilla.
– Niiden perusteella sinilevien määrä elo-syyskuussa on matalampi kuin heinä-elokuussa. Näyttää kuitenkin, että Helsingin edustalla sinilevien määrä on elo-syyskuussa pysynyt korkeampana kuin laivareitin muilla alueilla, arvioi Lehtinen.
Lämmin merivesi edistää levien kasvua
Näin runsaat sinilevähavainnot tähän aikaan vuodessa eivät ole aivan tavallista.
– Kyllä tämä on epätavallista. Ainakaan 2010-luvulla ei ole aiemmin ollut näin myöhään näin runsaita sinileväkukintoja Suomen merialueilla, arvioi Lehtinen.
Syitä sinilevien myöhäiseen esiintymiseen on useita.
– Itäisen Suomenlahden suurta sinilevämäärää selittää se, että jo heinä-elokuun taitteessa voimakkaiden itätuulien seurauksena hyvin fosforipitoista vettä sekoittui syvemmältä pintakerrokseen. Sinilevät pystyvät varastoimaan fosforia soluihinsa ja jatkamaan kasvuaan sen voimin. Elokuun alkupuoliskon suuruisia levämäärää kuvaavia a-klorofyllipitoisuuksia on merialueella edellisen kerran mitattu kesällä 2005, toteaa SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila.
– Merivesi on pysynyt lämpimänä ja myös se edistää sinilevien kasvua. Vielä ei ole ollut syysmyrskyjäkään, vaan kohtalaisen tyyni sää on mahdollistanut sinilevämassojen nousua veden pintakerrokseen. Levien tarvitsemia ravinteita on edelleen hyvin tarjolla, luettelee Lehtinen.
Ensi kesän levätilanne vielä arvoitus
Levätilanteen pitäisi kuitenkin helpottua pikkuhiljaa.
– Massiivisten kukintojen pitäisi vähentyä, koska valon määrä vähenee. Kun vesi viilenee, sekoittuvan kerroksen alaraja painuu syvemmälle ja valon puute rajoittaa levien kasvua, selittää Lehtinen.
Ensi kesän levätilannetta ei voi vielä ennustaa.
– Siitä ei voi sanoa vielä tässä vaiheessa mitään. Arvioimme ensi kesän levätilannetta talven ravinnepitoisuuksien avulla. Lisäksi levätilanteeseen vaikuttaa kesän säätila, jota on vielä vaikea ennustaa, huomauttaa Lehtinen.
Sinileviä runsaasti myös järvillä
Sinilevähavaintoja on tehty runsaasti myös järvillä. Esimerkiksi Pirkanmaalla on tällä viikolla havaittu runsaasti sinilevää seitsemällä havaintopaikalla ja vähän sinilevää yhdeksällä havaintopaikalla.
Runsaasti sinilevää on muun muassa Pyynikin uimarannalla Tampereella ja Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa.
Sinilevähavainnot ovat tällä viikolla lisääntyneet myös Varsinais-Suomessa. Runsaasti sinilevää on havaittu kolmessa järvessä: Kiskon Kirkkojärvessä, Painiossa ja Köyliönjärvessä.
Järviwikin mukaan sinilevää on monissa järvissä ajankohdan keskiarvoon nähden erittäin runsaasti.
Kuvia sinilevähavainnoista voi lähettää MTV Uutisiin osoitteeseen uutiset@mtv.fi