Suomi onnistui torjumaan koronan ensimmäisen aallon hyvin keväällä 2020, toteaa Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Hän on juuri julkaissut kirjan, jossa puidaan koronataistelun onnistumisia ja epäonnistumisia.
Ensimmäisen aallon torjunnasta maksettiin kuitenkin myös hinta, johtajaylilääkäri toteaa MTV:n Uutisaamun haastattelussa.
– Hintalapusta voidaan sitten keskustella, koska toimet valmiuslakeineen olivat todella rajuja, mutta tappiot jäivät pieniksi kuolleina ja sairaalapotilaina. Asia kyettiin hoitamaan.
Mäkijärven mukaan myös kansallinen koronatoimien johtaminen saatiin myöhemmin toiminaan ja rokotuksetkin annettua.
– Voi tietenkin kysyä, olisiko niiden osalta pystytty toimimaan keväällä 2021 nopeammin, ja estämään pääsiäisen seudun aalto sekä valmiuslain käyttöönotto.
Mäkijärvi muistuttaa, että vanhuksia ja hauraita kyettiin alkuun suojaamaan hyvin, mutta pandemian loppuvaiheessa kuolemia alkoi kertyä.
Lapset ja nuoretkin joutuivat rajujen rajoitusten kohteiksi. Oltiinko toimissa liian rajuja, Mäkijärvi kysyy. Mäkijärven mukaan alussa tietoa oli sen verran vähän, että rankkojakin ratkaisuja päätettiin tehdä.
– Pelattiin varman päälle, sanotaan näin suoraan.
Kuka ohjasi toimia ja kenen ääntä kuunneltiin?
Pahimpaan korona-aikaan Suomessa käytiin jossain määrin vääntöä viranomaisten ja poliitikkojen välillä siitä, mitkä toimet olivat tarpeen.