Oikeusturva on Suomessa erilainen eri ihmisille ja erityisesti eri rikoksista syytetyille. Tätä mieltä on asianajaja Zacharias Sundström.
Asianajaja, oikeustieteiden ja hallintotieteiden tohtori Zacharias Sundströmin mukaan periaate "syytön kunnes toisin todistetaan" on huolestuttavasti kärsinyt suomalaisessa oikeuslaitoksessa. Sundström tarkoittaa tällä sitä, että mitä enemmän oikeudenkäynnissä on kyse valtion edusta, sitä vinoutuneemmaksi tuomioistuimen päätöksenteko menee: objektiivisuus kärsii jo esitutkintavaiheessa, kun jo alkuasetelma on syyllistävä.
Esimerkkitapauksena hän pitää omaa viime vuonna saamaansa neljän kuukauden ehdollista tuomiotaan veropetoksesta.
– Verojutuissa syyttäjä on valtio, ja verottaja käynnistää esitutkinnan, jolloin poliisi tutkii sitä, mitä verottaja käskee. Se puoli ei tule esiin, miksi ei pitäisi ollenkaan tutkia.
"Vankilassa istuu syyttömiä"
Sundström on varma siitä, että Suomessa istuu vankiloissa syyttömiä ihmisiä. Eniten heitä on asianajajan arvion mukaan juuri talousrikoksista tuomittuja, myös tavallisia kansalaisia.
– Sellaisia tapauksia on paljon, jotka eivät nouse suuriin otsikoihin.
Sundström tutki viime toukokuussa Itä-Suomen yliopistossa hyväksytyssä rikos- ja prosessioikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan tuomarien harkintaa rikosasioissa. Hän ottaa kantaa myös kaksoisrangaistuksen kieltoon.
– Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ihmistä ei voi tuomita kahdesti samasta rikoksesta.
Eli vaikka ihminen tunnustaisi murhan, häntä ei panna enää telkien taakse, jos hänet on jo kerran vapautettu syytteistä, jos uusia syyllisyyden puolesta puhuvia näyttöjä ei tule.
– Silloin ei enää palata asiaan.
Vakoilu tai laman aiheuttaminen ei kannata
Kaksoistuomion kiellon Sundström nostaa esiin myös omassa jutussan. Siksi hän on valittanut tuomiostaan korkeimpaan oikeuteen.
Hän kertoo, että juttua on käsitelty sekä hallinto-oikeudessa, joka määräsi veroseuraamuksia yritykselle, että yleisessä rikosoikeudessa, jossa Sundströmille on vaadittu neljän kuukauden ehdollista vankeutta, mutta yleinen oikeus ei vaatinut enää mitään mitä verottaja vaatii. Tällöin syyte kohdistuu Sundströmin mukaan vain henkilöön.
– Kun verottaja on saanut omansa, on harvinaista, että verottaja lähtisi hakemaan enää pelkkää rangaistusta ilman että hakisi korvausta, Sundström viittaa kaksoisrangaistuksen kieltoon.
Sundström ei ole ensimmäistä kertaa oikeudessa ajamassa omaa asiaansa.
– Kymmeniä kertoja on yritetty, nyt on vain tämä yksi juttu kesken, hän kertoo.
Vaikka Sundströmin väitöskirjan pääväite on, että oikeus suosii valtiota tuomioissa, hän kuitenkin korostaa, että tavallinen kansalainen voi luottaa oikeuslaitokseen, esimerkiksi väkivaltarikosten tuomioiden oikeudenmukaisuudessa.
– Valtaosa oikeuslaitoksen toiminnasta on hyvää, kunhan et ala vakoilla tai aiheuta lamaa, sanoo aikoinaan muun muassa Alpo Rusia ja Ulf Sundqvistia puolustanut Sundström.
Studio55.fi/Piritta Palokangas
Kymmenen oudointa oikeusjuttua maailmalta − Näissä riitti lainoppineilla pähkäiltävää!
Näistä asioista suomalaiset riitelevät oikeudessa eniten
Suomalaiset haastavat naapureitaan ja perheitään oikeuteen mitättömistä asioista
Äiti vaati kuolleen poikansa spermaa – Tässä hulluimmat oikeusjutut maailmalta!