Vuosikymmeniä rakastamaansa työtä paiskinut Tarmo tuomittiin 1990-luvulla velkarikoksesta. Hän vakuuttaa syyttömyyttään ja elää viisi kertaa alle Suomen köyhyysrajan. Pahimmillaan yhtenä kuukautena on pitänyt selvitä 30 eurolla.
Tarmo Vuori oli työskennellyt 40 vuotta kokkina ja pyörittänyt kahdeksan vuotta omaa ravintolaa, kun kävi ilmi, että veronmaksussa ja kirjanpidossa oli laiminlyöntejä. Tilitoimisto järjesti asiat kuntoon, ja Tarmo alkoi noudattaa kolmen vuoden maksusuunnitelmaa.
Kun järjestelyä oli kulunut vuosi, verottaja soitti.
– He vaativat minulta yhtäkkiä 500 000 markkaa. Kuulemma summa, jota en ollut maksanut, olikin niin suuri – vaikka eihän kukaan pyöritä yritystä kahdeksaa vuotta ilman veroja, Tarmo puuskahtaa.
Ravintola meni konkurssiin, ja Tarmo menetti koko omaisuutensa. Konkurssipesän valvoja sai kaiken pankkikortteja myöten.
Tuntematon mies pelasti
Verottaja ja yleinen syyttäjä olivat sitä mieltä, ettei Tarmolla tarkkaan noudatetusta vero-ohjelmasta huolimatta ollut aikomustakaan maksaa rästejään. Hänet tuomittiin verorikoksesta maksamaan ulosottomaksuja 15 vuodeksi.
– Saan kuukaudessa työkyvyttömyyseläkettä 1 180 euroa, josta jää ulosottomaksujen jälkeen omaan käteen 268 euroa. Se on viisi kertaa alle Suomen köyhyysrajan, Tarmo sanoo.
Aina ei ole mennyt näinkään hyvin.
– Kun elatusmaksut siirtyivät Kelalle, sieltä otettiin yhteyttä ja vaadittiin maksamaan heti Turun Sosiaalikeskuksen aikoinaan myöntämät kymmenen vapaakuukautta, yhteensä 3 000 euroa. Minulle jäi siinä kuussa käyttöön vain 30 euroa. Itkin ja huusin kurkkusuoraa ulkona, kun paikalle sattui tuntematon mies, joka kysyi, mikä on hätänä.
Tarmo selitti vieraalle tilanteensa.
– Hän pyysi sanomaan, paljonko tarvitsen rahaa. Vastasin, etten tahdo keneltäkään mitään, koska en pysty maksamaan vielä takaisin. Hän jankkasi ja jankkasi, kunnes lopulta sanoin, että parisataa. Tämä täysin vieras mies haki setelit autostansa. Olemme olleet ystäviä siitä lähtien.
Ulosotto jatkuu yhä vaan
Ystävien tuki onkin ollut syy Tarmon selviämiseen. Hän tulee toimeen vain, koska asuu naisystävänsä luona. Sairaanhoitajankaan tulot eivät tosin päätä huimaa, ja koska he asuvat yhdessä, valtiolta ei tule tukia.
– Ei tunnu hyvältä, kun toinen joutuu aina maksamaan kaiken. Lapsia tai lapsenlapsiakaan en voi lähteä katsomaan aina halutessani, koska ei ole varaa bensaan.
Viisivuotinen velkajärjestely, johon Savonlinnan kaupungin velkaneuvoja Tarmon lopulta sai, päättyy ensi kesänä. Sen jälkeen Tarmon olisi pitänyt voida aloittaa puhtaalta pöydältä. Verottaja ja Kela päättivät toisin.
– Minun on ollut pakko tehdä vähän töitä, ihan mielenterveydenkin takia. Koska tuloni eivät olisi saaneet koko tänä aikana ylittää 74 euroa kuukaudessa, joudun kuitenkin ensi syksystä alkaen maksamaan ansaitsemistani rahoista joka toinen kuukausi 500 euroa verottajalle ja joka toinen 400 euroa Kelalle.
Presidentin adjutantilta tukea
Neljä vuotta sitten Tarmo osui samaan höyrylaivaan tasavallan presidentti Tarja Halosen kanssa.
– Menin kysymään adjutantilta, saisinko puhua kaksi minuuttia presidentin kanssa. Halonen oli kiireinen, mutta adjutantti pyysi kertomaan hänelle itselleen, mikä huolettaa. Selitettyäni tilanteen hän pudisti päätään ja sanoi: "Suomiko oikeusvaltio?", Tarmo kertoo.
Adjutantti kirjoitti paperille presidentinkanslian lakimiehen yhteystiedot ja antoi sen Tarmolle.
– Vie minulta terveisiä, hän vielä huikkasi.
Tarmo teki työtä käskettyä ja soitti kansliaan useita kertoja.
– Työpaikkaa vaihtanut lakimies oli kuulemma kirjannut asian käsitellyksi. Viimeisen kerran soittaessani puhelimeen vastasi juristilta kuulostanut kalmankalpea naisääni, joka sanoi, etteivät he tällaisia ihmisten raha-asioita käsittele. Kysyin, että mieluumminko armahdatte murhaajia – kyllä, hän vastasi!
Ei armoa
Vuonna 2010 lakimuutos lyhensi velkajärjestelyn maksuohjelman kolmeen vuoteen. Tarmo anoi velkojilta armahdusta vedoten siihen, että saneeraus oli hänen kohdallaan kestänyt jo tuon kolme vuotta.
– Avovaimoni ja asianajajani olivat valmiita maksamaan tuolloin 10 000 euron suuruisen velkasumman vaikka ottamalla itse lainaa. Siihen ei kuitenkaan suostuttu.
"Työnteko ainoa, jota rakastan"
Viime kesänä Tarmolla diagnosoitiin vakava masennus.
– Surettaa, kun puhutaan, että työkyvyttömyyseläkeläisten määrää pitäisi saada laskettua, mutta minua työnteosta rangaistaan! Vaikka kehoni on salmonellan seurauksena sairastetun niveltulehduksen takia täynnä metallia, jaksan vääntää. Työkaverit rahtilaivoilla, joilla teen keikkaa, ovat alkaneet kutsua minua "hevimetalliksi".
Tarmo sanoo, että työnteko on ainoa asia, jota hän rakastaa.
– Olen 65-vuotias, mutta kun pääsen töihin, nuorrun heti kymmenen vuotta. Tämä ulosottopainajainen on kuitenkin kestänyt jo 13 vuotta, eikä loppua näy. En tiedä, voiko siitä koskaan täysin toipua.
Tarmon tytär Pia heittää lusikkansa soppaan.
– Toivoisin, että rikkaat voisivat vaikka kolehdilla auttaa isää maksamaan velkansa kesällä verottajalle. Summa on alle kymppitonnin. Siinä vasta olisi hyväntekeväisyyttä!
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva ja Tarmo Vuori
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
Näistä asioista suomalaiset riitelevät oikeudessa eniten
Suomalaiset haastavat naapureitaan ja perheitään oikeuteen mitättömistä asioista
Äiti vaati kuolleen poikansa spermaa – Tässä hulluimmat oikeusjutut maailmalta!