Tekoälyä ohjaa ihminen, joka antaa sille pyrkimyksiä ja tehtäviä. Siksi on tärkeää, että tekoälyn ottavat käyttöönsä "hyvikset", sanoo alalla yli kymmenen vuotta työskennellyt Henkka Hyppönen.
MTV Uutiset tapasi yrittäjä ja tietokirjailija Henkka Hyppösen MTV:n järjestämässä TV&Media 2025 -tapahtumassa.
Televisiosta ja radiosta itsekin tuttu Hyppönen kertoo seuraavansa nykyisin kaupallista mediaa sivusta. Niin kutsutun perinteisen median ongelmana hän näkee historiaan tarrautumisen.
– Silloin, kun voimavarat ovat kiinni siinä, miten säilytetään vanhaa, jää yhä vähemmän uuden kehittämiseen, Hyppönen perustelee.
– Usein se on joku ulkopuolinen, joka tulee ja muuttaa. Tai seuraavat sukupolvet, jotka näkevät teknologian eri tavalla.
Lue myös: Tekoäly nappasi opettajan työn Yhdysvalloissa – OAJ vastaa, voisiko näin käydä Suomenkin peruskoulussa
"Sosiaalinen media tuli puiden takaa"
Hyppönen on työskennellyt yli kymmenen vuotta tekoälyn parissa ja hän on perustanut myös kaksi tekoäly-startupia.
Sosiaalisen median algoritmeihin perustuvan syötteen hän näkee esimerkkinä innovaatiosta. Se, milloin ja mihin suuntaan mediamaailma seuraavaksi muuttuu, jää nähtäväksi.
– Murros on kova, mutta se on tavallaan liian hidas, jotta se pakottaisi jo jättämään vanhan ja siirtymään uuteen. Mutta kun seuraava sukupolvi katsoo teknologiaa, se näkee siinä ihan toisenlaisen median.
Esimerkkinä ennustamattomuudesta Hyppönen mainitsee juuri somen, jonka räjähdysmäistä suosiota edes yhdysvaltalainen teknologiajulkaisu Wired ei onnistunut ennustamaan.
– Sosiaalinen media tuli puiden takaa, vaikka Wiredin ihmiset seurasivat teknologiaa ja olivat tosi kiinnostuneita. He katsoivat sitä vanhojen linssien läpi.
Lue myös: Tekoäly peittosi asiantuntijat – havaitsi tietyn syövän ihmistä paremmin
Raivo myy
Hyppönen ei näe sosiaalisen ja perinteisen median kohtaamista taisteluna, mutta hän tunnustaa, että some muuttaa paljon ihmisten käyttäytymistä.
– Valtavasta määrästä kuratoidaan sinulle koko ajan algoritmisesti jotain sellaista, joka – usein sanotaan, että kiinnostaa – mutta ehkä sittenkin useimmiten raivostuttaa sinua.
– Raivo on se, joka tuntuu myyvän. Mediat jollain tavalla ovat joutuneet lähtemään tai valinneet lähteä samaan kenttään mukaan.
Hyppönen pohtii, millaisia uusia media-avauksia algoritmit ja tekoäly voivat yhdessä luoda.
– Voisiko esimerkiksi musiikki tapahtua jossain muussa muodossa kuin kappaleen mitassa? Miksei se voi olla esimerkiksi virtaavaa ja sellaista, joka tuotetaan algoritmisesti, Hyppönen kysyy.
Lue myös: Tekoälyn synkkä tausta: Halpatyövoima joutuu tonkimaan netin järkyttävää likasankoa
Huolena demokratian rapautuminen
Ihmisten uutisseurannan kuplautumisessa Hyppöstä huolestuttaa eniten demokratian rapautuminen. Kritiikki on tervettä, Hyppönen muistuttaa, mutta silti tarvitaan yhteinen kenttä, jolla asioita voidaan lähestyä faktojen kautta.
– Demokratia perustuu siihen, että on asioita, joihin voimme yhteisesti luottaa ja yhteisiä käsityksiä asioista.
Hyppönen toteaa, että uhat yhteiskunnan horjuttamisesta ovat jo toteutuneet, esimerkkinä tästä trollitehtaat.
– En niinkään pelkää ydinkatastrofeja tai muita sellaisia, paljon todennäköisempää on juuri ihmisten epävarmuuden lisääminen ja ihmisten liikuttaminen hallitsemattomiin suuntiin, koska ne volyymit, joita tekoälyllä pystytään käsittelemään kerralla, ovat niin valtavia.
Lue myös: Toimittaja testasi, kuinka helppoa deepfake-videon tekeminen on – asiantuntijatkin hämmästyivät lopputuloksesta
Tekoälyn riski on ihminen
Hyppönen kertoo, että häneltä kysytään usein tekoälyn riskeistä. Näkemys asiasta on selvä:
– Se riski on ihminen. Tekoäly itsessään ei tee yhtään mitään. Jos emme ymmärrä sitä ja "hyvikset" eivät ota tekoälyä käyttöön, meillä on suuria ongelmia.
Hyppönen muistuttaa, että tekoäly ei ole itseohjautuva: Ihminen antaa tekoälylle tehtäviä ja pyrkimyksiä.
– Yksi tekoälyn tai neuroverkkojen alkuperäisistä käyttökohteista oli oppiminen anomalioista ja toistumista, poikkeamasta, jonka ei pitäisi olla siellä.
Tähän perustuu vaikka verkossa maksaminen luottokortilla ja huijausten ehkäiseminen eli englanniksi fraud detection.
– Se tunnistaa anomalioita ja toistumia, joita ei pitäisi olla datassa. Vaikka siellä koko ajan tapahtuu ja rikolliset ovat vähän niin kuin voitolla, kuitenkin kansainvälinen korttimaksujärjestelmä pysyy kasassa.
Toinen asia, joka Hyppöstä huolestuttaa on se, että on alustanpitäjiä, jotka katsovat, että heillä ei ole muita moraalisia velvoitteita kuin tuoda teknologia ihmisten käyttöön.
– On aina voimia, jotka omaksuvat uuden teknologian ja alkavat käyttää sitä omiin tarpeisiinsa, Hyppönen varoittaa.