Kenialaisten työntekijöiden mukaan Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset käyttävät systemaattisesti hyväkseen afrikkalaisia työntekijöitä.
"Työolomme vastaavat modernia orjatyötä". Näin kuvasivat työtään Keniassa työskentelevät tekoälyn kehittäjät Yhdysvaltain presidentille Joe Bidenille tänä vuonna lähettämässään avoimessa kirjeessä.
Kirjeellä satakunta allekirjoittajaa vaati parempia työoloja. Heidän mukaansa yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat siirtäneet vakavimmat ja vaarallisimmat työnsä ulkomaille. Niihin kuuluu esimerkiksi niin sanottu data labelling, jossa työntekijät luokittelevat väkivaltaista tai muuta raakaa sisältöä opettaakseen tekoälyä tunnistamaan haitalliset sisällöt.
Tätä työtä tehdään yhä enemmän Kenian kaltaisissa kehittyvissä maissa alihankkijayritysten kautta. Sen hinta on kuitenkin työntekijöille kova.
Lue myös: Stubb korosti Slushin avajaispuheessa teknologiayritysten vastuuta
– Käymme läpi Facebookia, Tiktokia ja Instagramia varmistaaksemme, että nämä tärkeät alustat eivät täyty vihapuheesta tai väkivaltaan yllyttämisestä -- katsomme murhia, teloituksia, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskauksia, usein yli kahdeksan tuntia päivässä. Ja meille maksetaan siitä alle kaksi dollaria tunnilta, työntekijät kuvasivat.
Samalla voitot valuvat Piilaakson tekoäly-yrityksille. Tekoälyyn liittyvien yrityksien yhteisarvon on arvioitu olevan yli 400 miljardia dollaria vuoteen 2027 mennessä.
Lue myös: Microsoft? Apple? Amazon? Ei, tässä on nyt maailman arvokkain yhtiö – nahkatakkijohtaja kuin "teknologian Taylor Swift"
– Yhdysvaltalaiset teknologiayritykset käyttävät systemaattisesti hyväkseen afrikkalaisia työntekijöitä. Keniassa nämä amerikkalaiset yritykset horjuttavat paikallista työlainsäädäntöä, maan oikeusjärjestelmää ja loukkaavat kansainvälisiä työn sääntöjä, työntekijät kirjoittivat.
Kauheuksia kohdattava ilman tukea
Helsingin yliopiston yliopistonlehtorin, kognitiotieteen dosentin Anna-Mari Wallenbergin mukaan tekoälyyn liittyy erilaista halpatyövoiman hyväksikäyttöä.
– Esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Afrikan ja Aasian maissa maksetaan todella mitätöntä minimipalkkaa ihmisille, jotka luokittelevat dataa. Näiden ihmisten palkkausta tai työolosuhteita ei valvo mikään organisaatio, ei kansainvälinen tai muukaan, Wallenberg sanoo.
Lue myös: Zuckerberg julistaa: Ihmistä kyvykkäämpi tekoäly jo aivan kulman takana
Yleensä tällaista työtä tekevät opiskelijat, kotiäidit tai ihmisryhmät, jotka ovat lähtökohtaisesti heikossa asemassa.
– Lisäksi jos työntekijät hoitavat tehtäviä, jotka liittyvät internetin ja sen sisällön valvontaan tai kontrollointiin, he saattavat joutua käsittelemään materiaalia, joka on äärimmäisen raakaa tai psyykkisesti kuormittavaa.
Bidenia kirjeellä lähestyneet kenialaiset kertovat, että he eivät tienneet, millaisia kauheuksia he tulisivat työssään kohtaamaan. Moni kärsii työn seurauksena traumaperäisestä stressihäiriöstä. Työntekijöiden mukaan he eivät kuitenkaan saa työnantajiltaan mitään psykologista tukea tai apua.
Liittyy laajempaan ilmiöön
Globaalissa etelässä tuotetaan halpatyövoimalla jatkuvasti palveluita tai tuotteita rikkaimpien maiden monikansallisille yrityksille. Tekoälytyö on tätä samaa jatkumoa.
Sääntöjä pitäisi olla siellä, missä tekoälyyn liittyvää työtä tehdään, mutta näin ei nykyisellään ole.
Esimerkiksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on julkaissut ohjeistuksen YK:n jäsenmaille, mitkä ovat eettisesti hyväksyttävät tavat kehittää tekoälyä tai sen tuotantoketjuja.
– Mutta kyllähän jäsenmaiden itsensä on lopulta asiasta itse päätettävä ja toimeenpantava säännökset. Tämä on globalisaation perusongelmien yksi muoto. Se ei siis välttämättä kytkeydy vain tekoälyyn, vaan on koko rakenteen ongelma, Wallenberg sanoi.