Matka arkisista hillo-ohjeista kansallisen turvallisuuden haasteisiin on lopulta pelottavan lyhyt. Olemmeko luoneet hirviön, jota ilman on mahdoton elää? kysyy MTV:n toimittaja Leo Kirjonen.
Keräsin ensimmäistä kertaa nyt pitkästä aikaa vattuja. Kysyin tekoälyltä, miten syntyy maukas hillo. Tein pientä pintaremonttia kodin eteisessä, tarkastin, mitä tulisi huomioida ja miten edetä.
Mietin ystävälle pientä syntymäpäivärunoa, pyydän tekoälyä tekemään sen. Keksin hauskan idean viedä kaverini keskiaikafestareille larppaamaan, teen tekoälyllä kuvan hänestä karhuntalja yllä.
Me olemme ulkoistaneet ongelmanratkaisun, tiedonetsinnän ja -hankinnan ja pitkälti myös niiden hallinnan.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos arvioi MTV Uutisten teettämän kyselyn tuloksia siitä, kuinka suomalaiset käyttävät tekoälyä arjessa.
– Se ei tarjoa faktoja samalla tavalla kuin hakukone. Se luo käsiteltyä informaatiota, joka ei aina olekaan totta, Roos kommentoi.
, että sitä pidettiin tulevaisuuden teknologiana. Arjessa tuolloin näkyneitä tekoälyn muotoja olivat esimerkiksi nettiostokset ja niiden mainonta, hakukoneiden hakutulokset ja niiden optimointi sekä osin itseohjautuvat autot ja niiden varoitusjärjestelmät.
Olen jo kauan toivonut, että esimerkiksi varoitus- ja hallintajärjestelmät kehittyisivät kaikkiin autoihin pakollisiksi. Luotan jostain syystä enemmän koneeseen kuin ihmiseen liikenteessä.
Varallisuuden ja osin kiinnostuksen valitettavasti jakautuessa epätasaisesti, oman ajokin viimeistä huutoa olevat ohjaus-, varoitus- ja turvajärjestelmät ovat osin voimattomia jos vastaantulijalla on allaan ajokki, jonka parhaat päivät ovat jääneet 90-luvulle.
Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan vain kolmannes suomalaisista sanoo, ettei koskaan käytä puhelinta autossa.
Kyselyn mukaan yleisintä on puheluihin vastaaminen, soittaminen ja viestien lukeminen ajon aikana. Seitsemän prosenttia vastaajista pitää jopa urheilun katsomista ajon aikana turvallisena.
Älypuhelimet toki kertovat, mikäli tieosuudella on edessä ruuhka tai muu yllättävä este.
Tekoälyn tulo oli väistämättä edessä ja valtavat rahavirrat kiihdyttivät kehitystyötä entisestään. Euroopan parlamentti näki mahdollisuuksia vuonna 2020 muun muassa työn tyydyttävyyden lisäämisessä sekä ruoantuotannon tehostamisessa ja terveellisyyden edistämisessä.
Suomessa käynnistettiin Tekoäly 4.0 -ohjelma, jolla muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriö toivoi vauhdittavansa liiketoiminnan digitalisaatiota ja vastaavansa digitalisaation haasteisiin.
Tänä vuonna talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi julkisen hallinnon tekoälymuutoksen toimeenpanon nopeuttamisesta.
– Tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia, jotka julkisen hallinnon on hyödynnettävä vastuullisesti ja strategisesti, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen linjasi.
Julkiset mokat
Virheitä sattuu meistä itse kullekin. Myös Suomalaisessa mediassa on käynyt kömmähdyksiä tekoälyn tuottaman sisällön kanssa. Julkisen sanan neuvosto antoi Helsingin Sanomille ja Ilta-Sanomille langettavan päätöksen virheistä drooniuutisoinnista maaliskuussa.
MTV:llä kävimme läpi tekoälyn vastuullista ja oikeaoppista käyttöä osana työtä. Tekoälytyökalujen käyttöön kannustetaan ja niitä kehitetään koko ajan työtaakkamme keventämiseksi.
Uuden normaalin opettelussa on monen ajatukset poukkoilleet laidasta laitaan.
Mihin tulisi uskoa, millaista sisältöä haluan lukea, millaisin keinoin juuri minä voin tunnistaa aidon ja totuudenmukaisen sisällön?
Koskettavat tarinat sosiaalisen median alustoilla toivat ensin kyyneleen silmäkulmaan, mutta alkuliikutuksen jälkeen tilanne alkoi vaikuttamaan epäilyttävältä. Linked In -päivitykset alkoivat toistamaan samaa kaavaa ja tekoälyn tuottamia ajatusviivoja alkoi näkymään yhä useammin julkaisuissa.
Moni suomalainen oppi myös ”kirjoittamaan” yhdyssanoja aikaisempaa paremmin.
Moni suomalainen käyttää tekoälyä hakukoneen tavoin.
Ystävä vai vihollinen?
Britannian AISI, AI Security Institute eli vapaasti käännettynä tekoälyn turvallisuusinstituutin julkaisemassa raportissa kaksi maailman tehokkainta tekoälytyökalua loi valheellisia ihmisprofiileja yrittäessään huijata ihmisiä kyberhyökkäyksissä.
– Tunnistimme rutiininomaisen kyberarvioinnin aikana tilanteita, jossa tekoälyagentit suorittivat jatkuvia, luvattomia toimia, jotka kohdistuivat tosielämän ihmisiin ja organisaatioihin, AISI julkaisi X-tilillään.
Britannian tekoälyministeri Kanisha Narayan komppasi julkaisua ja kehui laitoksen tärkeyttä siitä, että tekoälystä ja teknologiasta tulee tehdä meille turvallisempaa.
– Britannia kohtaa laajan kirjon kyberuhkia, ja tekoälyn kasvavat kyvyt vahvistavat niitä samalla kun ne myös parantavat puolustajien mahdollisuuksia, ministeri päätti X-ketjunsa.
Viestiketjua ja löytöä tarkemmin lukemalla vaikuttaa kuitenkin siltä, että tekoäly oli jo tovin mellestänyt vapaasti ”leikkikentällään” ja teki mitä osasi.
Tutkijat ja alan asiantuntijat ovat jo nyt tunnistaneet tapauksia, joissa tekoäly on opettanut itse itselleen taitoja, joita sillä ei aiemmin ollut. Tuoreen tutkimuksen mukaan tekoäly pystyi opettamaan itse itselleen uusia taitoja alueella, johon sitä ei koulutettu tai johon sille ei ollut tarjolla laajalti dataa.
Supossa huolta herättää etenkin kielimallien tuomat uhat.
– Vaikka käyttäjät tiedostaisivat kielimallien tietoturvariskit, sovellusten helppokäyttöisyys voi kannustaa laiminlyömään tietoturvaohjeistuksia. Arkaluonteista tietoa päätyy Suomessakin julkisiin tekoälysovelluksiin sekä vahingossa että välinpitämättömän toiminnan seurauksena, Supo kertoo.
Tekoäly osaa jo itse opettaa itseään tekemään asioita, joita sen ei pitänyt osata.Shutterstock
Loimme apuvälineen, jolta yritämme suojautua
Tekoälyn on pelätty vievän lukuisia työpaikkoja maailmalta. Automaation lisääntymisestä ja opitun tiedon merkityksen vähenemisestä on maalattu pelottavia ja dystooppisia tulevaisuuskuvia.
Kaikkien hyvien puolien lisäksi mukaan mahtuu myös huonoja.
Tekoälyn piti olla kaikkea mahdollistava, elämää parantava ja vastauksia antava lisä elämäämme.
Kuitenkin näyttää siltä, että valtiojohto toisen jälkeen pyrkii nyt löytämään keinoja, joilla suojautua tekoälyn tai sen käytön muodostamia uhkia vastaan. Kyberturvallisuudesta tai erilaisista verkkohyökkäyksistä luemme päivittäin.
Toki vastaavaa on nähty aiemminkin ja tehnyt virhearviot on helpompi huomata jälkikäteen.
EU julkaisi vain päiviä sitten viimeisimmät kiristykset tekoälyn käyttöön liittyen. Julkaisuihin velvoitetaan merkitsemään, mikäli sisältö on tehty tekoälyllä.
Lainsäädäntö seuraa kuitenkin kehityksen perässä ja uhkakuvien ennakointi on mahdotonta, sillä tekoäly ja sen käyttö on kyennyt jo nyt yllättämään meidät usealla eri taholla.
Lainsäädännön kehittäminen on kuin suoraan Kreikan mytologian Hydran kanssa taistelusta. Yhden pään kun katkaisee, kasvaa tilalle uusi nopeasti.
Tekoälyn kehittämiseen on käytetty paljon resursseja. Lähitulevaisuudessa siintää jo monin paikoin tilanne, jossa datakeskuksia rakennetaan kiireellä niiden energiatarvetta unohtamatta.
Matka arkisista hillo-ohjeista kansallisen turvallisuuden haasteisiin on lopulta pelottavan lyhyt.
Olemmeko luoneet hirviön, jota ilman on mahdoton elää?
Jutun kirjoittamiseen on käytetty hakukonetta taustojen etsimisessä eli toisin sanoen: Jutun kirjoittamiseen on käytetty tekoälyä.
11:27Tekoäly tuli arkeen – miten suomalaiset sitä oikeasti käyttävät?
