Huoli maailmanlopusta on aiheellinen – tekoälyhakkeri-Mikko avasi karmeaa kierrettä MTV:lle

– Täytyy ymmärtää, että me ollaan semmoisessa vaiheessa, jossa tekoäly on saavuttamassa ihmisen kyvyt ja menemässä niistä ohi hyvin monilla eri osa-alueilla. Varsinainen vaara tulee sitä kautta, että tekoäly pystyy itse kehittämään itseään, Alasaarela selittää.

Alasaarela käyttää aiheen tiimoilta termiä "recursive self-improvement" eli rekursiivinen itsensä parantaminen. Toisin sanottuna tekoäly ei tulevaisuudessa tarvitse enää välttämättä ihmistä kehittyäkseen seuraavalle tasolle. 

Kun tämä lähtee rajusti liikkeelle, on lopputulemaa mahdoton ennustaa.

– Kun tähän päästään, ei ole enää mitään arviota siitä, kuinka nopeasti se tapahtuu. Kun tällainen kierre lähtee liikkeelle, on hyvin vaikeaa arvioida lopullisia seurauksia, hän selittää.

Alasaarelan mukaan alan parissa työskentelevät ovat nyt huolissaan siitä, että hetki tekoälyn "irtiottoon" lähestyy kovaa vauhtia, eikä tällaista skenaariota varten ole rakennettu juuri minkäänlaisia "turvaraiteita".

Turvaraiteilla hän tarkoittaa sitä, että joku voisi ikään kuin katkaista tekoälyltä virrat, kun se ajautuu tekemään vääriä asioita.

– Kyllä mä olen huolissani siitä, että kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, ettei minkäännäköisiä varmistuksia ehditä tehdä. Vaikeus on siinä, ettei oikein ole ketään sellaista tahoa, koska tämä vaatisi globaalia koordinointia, hän tuumii.

Mikko Alasaarela on suomalaisen Agion-tekoäly-yrityksen hallituksen puheenjohtaja.

Asiantuntija: Maailmanloppu on mahdollinen

Jos Alasaarelan pitäisi arvioida, hän ei odota ensi vuodelle maailmanloppua.

Siitä huolimatta ihmiskunnan on pidettävä mielessä ja varauduttava niihin teoreettisiin katastrofipolkuihin, jonne tekoäly voisi periaatteessa eksyä.

– Voisiko se luoda viruksen, joka tuhoaa koko ihmiskunnan? Saisiko se haltuun koodeja, joilla laukaistaan ydinaseet?

–  Jos ensi vuonna lähtisi käyntiin tällainen rekursiivinen kierre, joka voi seuraavissa vaiheissa johtaa negatiivisiin lopputuloksiin, niin se on minun mielestäni täysin mahdollista. Siihen on varauduttava, hän tuumii.

Vauhti on uhka

Esimerkkinä tekoälyn kehityshurjasta vauhdista Alasaarela mainitsee sen toiminta- ja ajatteluhorisontin, joka on ottanut viime aikoina valtavia harppauksia kehittyneempään suuntaan. 

Horisontti tarkoittaa sitä, kuinka pitkä muisti tekoälyllä on ja kuinka pitkän sisällä se pystyy toimimaan.

– Vain muutama vuosi sitten pystyimme ajamaan prosesseja noin neljä sekuntia kerrallaan. Tekoäly siis vastasi kysymykseen ja saattoi jo seuraavan kysymyksen kohdalla unohtaa, mitä olit aikaisemmin kysynyt.

– Nyt aikahorisontti voi olla jopa 16 tuntia. OpenAI kehittää parhaillaan seuraavaa mallia, joka yltää jopa 80 tuntiin. Ensi vuonna se voi olla kuukausia tai vuosia. Aikahorisontti pitenee nyt eksponentiaalisella käyrällä. 

Tällainen pitkän aikajänteen toimijuus tekee tekoälystä itsenäisen toimijan.

– Se ei vaadi esimerkiksi minuutin välein ihmiseltä palautetta. Se voi toimia itsenäisesti hyvin pitkään.

Mistral on eurooppalainen tekoäly./All Over Press

Tekoäly tulee pääsemään irti – riippuu meistä millainen se on

Alasaarelan mukaan on tärkeää, että se tekoäly, jonka tulemme päästämään irti, täytyy olla sellainen, joka toimii meidän omien tarkoitusperien mukaisesti. 

Tekoälyn ympärille on rakennettu valtavasti myös valtiollisia pyrkimyksiä. Se, että Eurooppa on kehityksestä auttamatta jäljessä, povaa huolestuttavaa tulevaisuutta.

– Huolestuttavaa on, ettei meillä Euroopassa ole tällä hetkellä sanansijaa tässä kehityksessä. Meidän pitää tehdä valtavasti töitä, että Euroopassa osallistuttaisiin enemmän eturintaman kehitykseen.

– Paras skenaario olisi, että eurooppalaisilla ja pohjoismaisilla arvoilla oleva tekoäly olisi se, joka lopulta pääsisi irti. Tähän pitää pyrkiä.