Mainos

Helsingin lumia ei tuhota vain mereen kippaamalla – täyteen sullotut junavaunut kuskaavat valkoista erityiselle kentälle: Tavoitteena sulattaa 100 000 kuutiota lunta

1:08
Lumensulatuskone konkretisoi, kuinka paljon roskaa yhdessä kuormallisesta lunta on. Lisäksi lumeen on sekoittunut runsaasti hiekoitussepeliä.

Runsasluminen talvi on ollut iso haaste pääkaupunkiseudun tiestön sekä Helsingin ratapihojen kunnossapidolle. Ilmalassa on tänä talvena ollut käytössä ensimmäistä kertaa lumensulatuskenttä, joka on toistaiseksi toiminut odotusten mukaan – ja ennen kaikkea ekologisesti. Kentän avulla pyritään sulattamaan 100 000 kuutiota lunta talven aikana. 

MTV Uutiset kertoi aiemmin Helsingin kaupungin erikoisesta tavasta päästä eroon kaupungin valtavasta lumimäärästä. Helsingin Hernesaaressa likaista lunta kipataan mereen pahimmillaan lähes 1 000 kuorma-autolastillista päivittäin.

Erikoisen tavasta tekee sen, että lunta ei puhdisteta, vaan lumi kerätään kaduilta suoraan kaivurilla kuormureihin ja kipataan niistä suoraan mereen.

– Silloin, kun sitä (lunta) ei käsitellä, siellä voi olla isojakin asioita polkupyöristä puliukkoihin, aurauskeppejä ja puujätettä, Syken erikoistutkija Outi Setälä muotoili MTV Uutisille.

"Ei ole ainoastaan rahakysymys"

Helsingin kaupunki on tietoinen toiminnan ympäristöhaitoista, mutta perustelee Hernesaaressa tapahtuvaa merityhjennystä sillä, että ilman sitä Helsingin kaupunki olisi ollut pulassa lumen kanssa.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälän mukaan Helsingin kaupunki on jo pitkään pyrkinyt keksimään vaihtoehtoisia tapoja lumesta eroon pääsemiseen. Kaupunki on esimerkiksi kaavaillut kelluvaa lumensulatuskoneistoa.

– Tämä ei ole ainoastaan rahakysymys, vaan asiaan vaikuttaa myöskin se, miten tällaiset sulatus- ja käsittelypaikat sijoitettaan. Ei ole mielekästä, että lunta kärrätään kuorma-autoilla pitkiä matkoja, Setälä kertoo.  

Tila loppui kesken – Ilmalassa otettiin käyttöön innovatiivinen keksintö

Runsasluminen talvi on haastanut niin VR:n lähi- ja kaukoliikennettä kuin ratapihojen kunnossapitoakin. Rata-alueiden suurimpana ongelmana ovat olleet etenkin pöllyävä pakkaslumi sekä tilanpuute. Lumen läjittämiselle ei ollut tilaa muun muassa Pasilan valtavan rakennustyömaan vuoksi.

– Meidän piti sitten keksiä jotain. meillä oli selvitystyö, jossa mietittiin aika laajasti erilaisia vaihtoehtoja. Pohdimme erilaisia valmiita ratkaisuja, voidaanko puhua jopa polttoöljyllä toimivista sulatusuuneista. Ruotsissa on käytössä sulatusjuna, joka kerää ja sulattaa lunta, Väylän Etelä-Suomen alueen kunnossapidon aluepäällikkö Eero Liehu kertaa prosessia.

– Sitten oli tämä aika innovatiivinen keksintö, lumensulatuskenttä, johon selvitystyön edetessä päädyttiin ja muutamia vuosia sitten rakennettiin, Liehu jatkaa. 

2 500 neliön kentällä sulatetaan 100 000 kuutiota lunta talven aikana

Ilmalan ratapihan pohjoispäässä otettiinkin historian ensimmäistä kertaa käyttöön 2 500 neliön kokoinen lumensulatuskenttä. Liehun mukaan on laskettu, että kentällä voidaan sulattaa kymmenen kertaa neljän metrin korkuinen lumikasa kolmen kuukauden aikana.

– Ei se nopea ole, mutta ollaan laskettu, että tällä me pystytään se 100 000 kuutiota lunta sulattamaan.

Ilmalan lumensulatuskentällä sulatetaan vain ja ainoastaan lunta, joka on peräisin Helsingin ratapihalta, Helsingin ja Pasilan välisiltä raidealueilta ja Ilmalan ratapihalta. Lumen kuljettaminen tapahtuu junavaunuilla, joihin lunta lastataan öisin.

– Kaksi reissua on mahdollista tehdä, kun junaliikennettä ei yöaikana ole. Ilmalasta pystytään kuorma-autoillakin tuoda (lunta), Liehu kertoo. 

Kenttä toimii kaukolämmön paluuenergialla – kovat pakkaset rajoittavat toimintaa

Lumensulatuskentän toimintamalli on yksinkertainen: kentälle kasattu lumi toimii luonnostaan lämmöneristeenä ja kaukalossa oleva lämmin vesi sulattaa lumen hiljalleen.

– Veden lämmittämiseen käytetään kaukolämpöä, joka on siinä läheisyydessä varsinaisen työnsä tehnyt lämmittämällä lähirakennukset, eli onko se sitten kaukolämmön paluuenergiaa, Liehu pohtii.

Uusiokäytössä olevan kaukolämmön kääntöpuoli on se, ettei menetelmä toimi kovilla talvipakkasilla.

– Se (lumensulatuskenttä) on säädetty niin, että tietyn pakkaslukeman jälkeen kenttä ei ole enää käytössä. Se johtuu osittain siitä energialähteestä, Väylältä kerrotaan. 

Myös lumen laatu on yksi lumensulatuskentän toimintaedellytyksistä. Rata-alueiden lumi on puhtaampaa kuin esimerkiksi katuvarsilta tuotu lumi, ja sopii siten sulatettavaksi. 

Jos kentälle kipataan tienvarsilunta, jossa on roskaa, sepeliä tai muita epäpuhtauksia, epäpuhtaudet toimisivat lumen sijasta lämmöneristeenä, ja siksi lumen sulaminen ei olisi mahdollista.

– Lumi, jossa on esimerkiksi sepelihiekkaa, viedään lumenvastaanottopaikoille, Eero Liehu kertoo.

”Ympäristöystävällisyys oli yksi kriteereistä”

Koska lumi on suhteellisen puhdasta, lumensulatuskenttää voidaan pitää ekologisena ratkaisuna lumen poistamiseksi.

– Se, miten kaukolämpö on tuotettu, en ota kantaa, mutta lumensulatuskenttä on ekologinen vaihtoehto, Liehu vakuuttaa.

– Kun eri menetelmiä vertailtiin, ympäristöystävällisyys oli yksi kriteereistä, ja siksi tähän päädyttiin.

Lumen sulamisen mukana tullut hiekka ja muut epäpuhtaudet hävitetään asianmukaisin menetelmin ja kenttä putsataan kokonaisuudessaan kevään aikana.

Menetelmä on ainakin toistaiseksi ollut riittävä ratapihojen kunnossapidon tarpeisiin. Lumensulatuskenttää tullaan käyttämään mitä luultavimmin myös tulevina runsaslumisina talvina. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja