Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio vapautui murhasyytteistä – Murharyhmä ei yllättynyt päätöksestä: "Myös uhrilla täytyy olla joku vastuu"

Jari Aarnion vapauttava murhatuomio jäi voimaan - Murharyhmä ei yllättynyt korkeimman oikeuden päätöksestä 8:59
Miten harvinainen on epävarsinainen laiminlyöntirikos ja voidaanko sitä edes soveltaa henkirikosjutussa? Murharyhmä keskusteli Jari Aarniota koskevasta murhajutusta.

Korkein oikeus hylkäsi tällä viikolla Jari Aarnion murhaepäilyyn liittyvän valituslupahakemuksen. Päätös tarkoittaa sitä, että Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ei voi enää saada syytettä vuonna 2003 Helsingissä tapahtuneesta palkkamurhasta. Hän oli saanut siitä aiemmin vapauttavan tuomion hovioikeudessa.

Rikospaikan Murharyhmä keskusteli korkeimman oikeuden päätöksestä, joka ei yllättänyt keskustelijoita.

– Päätös ei ollut yllättävä. Hovioikeuden päätös oli niin hyvin perusteltu, että siksi tämä ei yllättänyt, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoo.

– Hovioikeuden päätös oli hyvin yksiselitteinen. Siinä oli neljä perusteltua kohtaa eikä siinä ollut mitään muutettavaa, asianajaja Kari Eriksson toteaa.

Uhri oli irtaantunut todistajansuojeluohjelmasta

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhasta vuonna 2020, koska oikeuden mukaan hän tiesi henkirikossuunnitelmasta, muttei puuttunut siihen. 

Ruotsalais-turkkilainen Ünsal tapettiin vuonna 2003 Helsingin Vuosaaressa yksityisasunnossa.

Käräjäoikeuden mukaan kyse oli niin sanotusta epäsuorasta laiminlyöntirikoksesta. 

Hovioikeus puolestaan hylkäsi murhasyytteen viime vuonna. Hovioikeuden mukaan Aarniolla ei ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta estää uhrin kuolemaa eikä Aarnio tiennyt palkkamurhan uhrin olevan välittömässä hengenvaarassa.

– Tässä jutussa oli kaksi eri puolta: näyttöseikat ja oikeudelliset kysymykset. Näyttöseikat liittyivät siihen, että mitä Jari Aarnio todellisuudessa tiesi. Ymmärtääkseni se mitä hän tiesi, jäi hyvin ylimalkaiseksi ja huhujen varaan. Oikeudellisesti kysymys oli siitä, oliko Aarniolla joku erityinen velvollisuus toimia ja millä tavalla hänen olisi pitänyt toimia asiassa, Eriksson pohtii.

Eriksson huomauttaa, että Ünsal oli ollut kahdesti todistajansuojeluohjelmassa ja häntä oli varoitettu tulemasta Suomeen. Silti hän itse irrottautui todistajansuojeluohjelmasta.

– Myös uhrilla täytyy olla joku vastuu, että jos hän saa suojaa, mutta hän ei sitä halua, niin miten sitä suojaa voidaan hänelle antaa?

Lue myös:

    Uusimmat