Kennelliitto myönsi viime vuoden lopulla 22 Sankarikoiran arvoa. Yksi heistä on Helena Karjalaisen 10-vuotias suomenlapinkoira Mirkku, joka johdatti etsintäpartion Karjalaisen kadonneen äidin luo.
Karjalainen asuu maaseudulla Puumalassa yhdessä miehensä Esa Karjalaisen, perheensä ja eläimien kanssa. Pariskunnalta löytyy useampi koira, kissoja, kanoja ja lypsylehmiä.
Mirkku-koira tuli alun perin Karjalaisille, mutta viihtyi paremmin Karjalaisen vanhempien luona, jotka asuivat vain muutaman sadan metrin päässä. Maaseudulla koirat ovat tottuneet liikkumaan vapaana ja niinpä Mirkkukin kävi usein syömässä ja nukkumassa Karjalaisilla, mutta vietti päivät Karjalaisen vanhempien luona.
– Mirkku on ollut sellainen oman tiensä kulkija. Hän ei ole innostunut muiden koirien leikeistä, mutta tulee aamuisin iloisena navetalle kanssani, kuvailee Karjalainen.
Karjalaisen isä menehtyi neljä vuotta sitten. 80 vuotta viime vuonna täyttänyt äiti, Riitta Sopanen, sairastui sen jälkeen muistisairauteen, joka todettiin myöhemin Alzheimeriksi. Sopanen asui kuitenkin yksin kotonaan miehensä kuoleman jälkeen. Karjalainen vieraili äitinsä luona päivittäin.
Palkinto urotyöstä
Eräänä huhtikuisena päivänä viime vuonna Karjalaisen sisko meni katsomaan äitiään aamukahdeksalta. Sopanen ei kuitenkaan ollut paikalla, mutta valot olivat jääneet päälle eteiseen. Sisko soitti Karjalaiselle kysyäkseen, oliko äiti hänen luonaan.
Sopanen ei ollut Karjalaisen seurassa, joten he aloittivat etsintäoperaation. Kun Sopasta ei löytynyt kodin lähialueelta, he suuntasivat autolla läheiselle hiekkatielle, tarkistaakseen näkyykö tiessä jalanjälkiä.
