Juha Peltolan Jussi-poika oli yhdeksän vuotta kadonneena ennen kuin löytyi menehtyneenä vesistöstä. Rankka kokemus teki Peltolasta muiden auttajan.
Juha Peltola raapaisee tulitikun, sytyttää kynttilän palamaan ja asettelee sen pihakoivussa riippuvaan lyhtyyn. Kynttilät eivät ole riihimäkeläisen omakotitalon pihalla ainoastaan kaunis näky, vaan taustalla on syvempi merkitys.
– Kun Jussi oli kadoksissa, poltimme kynttilöitä koko ajan. Merkkipäivät, kuten syntymäpäivät ja joulu, olivat raskaita, kun yksi perheenjäsen puuttui.
Kynttilät ovat edelleen tärkeä osa muistamista. Syyskuusta 2021 lähtien tuikut ovat palaneet myös Jussin haudalla.
Asian ytimessä.doc: Mitä tapahtui Sinille?
Sini Vuori katosi jäljettömiin huhtikuussa 2022. Läheiset pohtivat edelleen, mitä Sinille tapahtui. Miksi hän päätyi Riihimäen sijaan Tampereelle?
22:04Dokumentti on nyt nähtävissä maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Peltolan elämä muuttui pysyvästi lokakuussa 2012, kun hänen poikansa Jussi katosi jäljettömiin. Epätietoisuus kesti yhdeksän pitkää vuotta, kunnes Jussi löytyi menehtyneenä.
Ennen katoamistaan Jussi oli ollut ystäväporukan mökkireissulla. Hän lähti mökiltä autolla ja katosi.
Ensimmäiset viikot kuluivat sumuisessa shokissa. Perhe piti toivosta kiinni. Peltola uskoi, että Jussi ilmestyisi kyllä pian takaisin kotiin. Hän pohti, olisiko kielitaitoinen poika voinut lähteä ulkomaille, esimerkiksi muukalaislegioonaan.
Kun viikot vaihtuivat kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi, epätietoisuus muuttui pysyväksi osaksi arkea.
Ilkeämieliset juorut ja spekuloinnit Jussin katoamisesta syvensivät surua. Erityisen kipeänä Peltola muistaa työpaikalla tapahtuneen tilanteen, jossa työkaveri kysyi isoon ääneen Jussin "mysteeritarinasta" muiden kuullen.
– Kyllä ne ovat semmoisia hetkiä, että miettii monta kertaa, mitä ihmiset oikeasti ajattelevat, Peltola sanoo.
Arjessa selviytymistä auttoi puhuminen – niin läheisille kuin mediallekin. Peltola kertoo, että keskustelu ja asioiden jakaminen olivat tärkeimmät keinot jaksaa. Myös ydinperheen tuki ja lapsenlapset toivat iloa vaikeina hetkinä.
"Valtava kivi putosi sydämeltä"
Jussin huone on säilytetty sellaisena kuin se oli hänen aikanaan. Kaikki muistoesineet ja palkinnot ovat tallella, ja niillä on suuri merkitys Peltolalle.
– Muutin myöhemmin Jussin huoneeseen nukkumaan. Aluksi uni ei tullut helposti, mutta ajan myötä siitä on tullut rauhallinen paikka.
Urheilullinen Jussi oli kuollessaan 18-vuotias. Peltola on jättänyt Jussin huoneen palkintokaappeineen lähes entiselleen.
Peltola on säästänyt myös Jussin taskussa yhdeksän vuotta olleet kännykän ja avaimet.
Jussin tavaroiden näkeminen auttaa muistamaan, millainen poika hän oli – periksiantamaton ja urheilullinen.
– Kun aamulla herään ja näen ne tavarat, tulee heti mieleen, että olihan se mahtava poika.
Kesällä 2021 perheen yhdeksän vuoden epätietoisuus päättyi, kun Jussin löysivät sittemmin etsijäveljeksinä tunnetuksi tulleet Suannon veljekset. Veljekset löysivät ruumiin paikasta, jota poliisitkin olivat tutkineet kahdesti.
– Kun tieto tuli, valtava kivi putosi sydämeltä. Helpotus oli suuri, kun asia ratkesi ja hautajaisjärjestelyt voitiin aloittaa.
Jussin löytämisen mahdollisti vapaaehtoisten veljesten tarmokkuus, mikä sytytti myös Peltolassa kipinän muiden auttamiseen.
– Kun Jussi löydettiin, halusin auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Yhdeksän vuotta epätietoisuudessa oli järjetöntä aikaa. En toivo sellaista pahimmallekaan vihamiehelle. Se on ihan järjetön olotila.
Peltola tapasi veljeksistä toisen, Antti Suannon, ensimmäistä kertaa kasvokkain vasta tämän vuoden helmikuussa. Kuvassa kaksikko Jussi Peltolan haudalla.
Miten selvitä selväjärkisenä?
Pian Jussin löytymisen jälkeen Peltola lähti vertaistukikoulutukseen ja alkoi tarjota tukea sosiaalisen median kautta. Peltolalle on tärkeää, että hän ei ota vertaistuesta rahaa – ei edes kahvipakettia.
– Yleisin kysymys on, miten selvisin yhdeksästä vuodesta ilman mielenterveysongelmia. Kerron rehellisesti, että jätin alkoholin pois puoli vuotta katoamisen jälkeen, ja se auttoi paljon.
Yksi Peltolan tukemista omaisista on Milja Mättö, jonka tytär Sini on ollut kateissa keväästä 2022. Peltola kertoo, että vertaistuen ydin on kuunteleminen ja kokemusten jakaminen.
Peltola on neuvonut Miljaa jatkamaan harrastuksia ja pitämään kiinni arjen rutiineista, vaikka se on vaikeaa. Hän tietää omasta kokemuksestaan, miten muistot kadonneesta lapsesta nousevat esiin joka puolella.
– Esimerkiksi metsästys ja kalastus olivat minulle tärkeitä, mutta niihin liittyi paljon muistoja Jussista. Kesti vuosia ennen kuin pystyin palaamaan niihin.
Dokumentissa Mitä tapahtui Sinille? Peltola tapaa Milja Mättöä, jonka tytär katosi neljä vuotta sitten. Peltola on kulkenut vertaisena Miljan rinnalla jo kahden vuoden ajan.
Realismi on osa vertaistukea
Peltola kertoo, että vaikka Jussinkin kohdalla toivo säilyi loppuun asti, realismi on tärkeä osa vertaistukea. Hän kertoo aina omaisille, että jos puhelinta tai pankkikorttia ei käytetä vuosiin, todennäköisyys elossa löytymiseen heikkenee.
– Kyllä minäkin luotin siihen, että Jussi olisi elossa, mutta lopulta hän löytyi menehtyneenä liikenneonnettomuudessa.
– Yleensä jos ihminen on kateissa vuoden pari, niin valitettavasti useimmat löytyvät menehtyneinä. Jokainen hetki, jona voi olla tukena toiselle, on tärkeä, Juha sanoo.
Dokumentissa Mättö lähtee Peltolan kanssa Tampereelle, jonne hänen tyttärensä paikannettiin viimeisen kerran.
Peltolan kanssa Mättö käy läpi poliisilta saatuja valvontakamerakuvia. Kuvissa näkyy, kuinka Sini on Tampereen Hämeenkadun McDonaldsissa yksin.
Peltola on auttanut jo lähes 30 perhettä.
– Haluan auttaa muita, koska tiedän, miten tärkeää vertaistuki on. Mikään ei ole niin kamalaa kuin se, että oma lapsi on kateissa. Mitä kauemmin tuska kestää, sitä enemmän se syö ihmistä.
Vertaistukityö on tuonut myös Peltolalle itselleen lohtua ja merkitystä elämään. Hän kertoo, että jokainen kohtaaminen ja keskustelu auttaa käsittelemään omaa surua ja menetyksen kokemusta.
Kaikki Asian ytimessä.doc -dokumentit löydät MTV Katsomosta!