Professori Helena Ranta: Butshan tapausta ei voi verrata Srebrenicaan – "Hirmuteot osoittavat, että emme ole oppineet mitään"

Ovatko Butshassa paljastuneet kauheudet sotarikoksia, Helena Ranta? 9:29
Ovatko Butshasta paljastuneet kauheudet sotarikoksia, Helena Ranta? Katso haastattelu yltä.

Kiovan lähellä sijaitsevan Butshan kaupungin pormestari kertoi tänä viikonloppuna, että jopa 280 ihmisen ruumiit on löydetty joukkohaudasta. Ukrainan viranomaisten mukaan venäläisjoukot ovat surmanneet siviilejä mielivaltaisesti. 

Ukrainan puolustusministeriö on kuvaillut tapahtunutta uudeksi Srebrenican joukkomurhaksi. Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta oli mukana Srebrenican joukkomurhan selvittämisessä 90-luvun lopulla. Bosnian sodan aikana vuonna 1995 Srebrenicassa surmattiin yli 7 000 muslimimiestä ja -poikaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuollut ihminen Butshassa Ukrainassa huhtikuussa 2022.
Kiovan lähellä sijaitsevan Butshan kaupungin pormestarin mukaan jopa 280 ihmisen ruumiit on löydetty joukkohaudasta kaupungista.

MTV Uutiset Live tavoitti Rannan kommentoimaan Butshan tapahtumia.

Rannan mukaan Butshan tapausta ei kuitenkaan voi verrata Srebrenicaan.

– Täytyy muistaa, että Srebrenicassa oli YK:n turvajoukot. Se oli julistettu tällaiseksi turvasatamaksi, siitä huolimatta siellä tapahtui mitä tapahtui. Serbijoukot piirittivät kaupungin ja sittemmin marssivat sinne heinäkuussa -95. Sen jälkeen naiset ja lapset kuljetettiin pois sieltä turvaan. Miehille luvattiin turvatakuut. Nyt tiedämme mitä tapahtui, Ranta pohjustaa.*

– Mielestäni ei ole kysymys samanlaisesta tilanteesta. Pitäisin nämä ihan erillään. Pitää muistaa, että Srebrenican tutkinnat saatiin käyntiin vasta paljon myöhemmin. Nyt on mahdollista, kun kaupunki (Butsha) on ilmeisesti ukrainalaisten hallussa, että siellä voidaan aloittaa joukkohaudan tutkinta sekä kadulta löytyneiden siviilien tutkinta.

Sotarikosten sijaan hyökkäyksiä siviilejä vastaan Ranta kuvailee niitä rikoksiksi ihmisyyttä vastaan. Ranta arvelee, että kaupunkiin tullaan pian kutsumaan monipuolinen tutkijaryhmä avustamaan Ukrainan viranomaisia ja tutkijoita.

– Todistusaineisto kerätään ja analysoidaan kansainvälisesti hyväksytyillä säännöillä. Jos joskus tulee jokin oikeusprosessi, tuomioistuin voi käyttää hyödyksi nyt kerättävää todistusaineistoa.

Mistä hirmuteot kertovat?

Rannan mukaan on mahdollista, että Ukrainassa löydetään vastaavanlaisia joukkohautoja muualtakin. Hän toivoo, että tekijät saadaan vastuuseen mahdollisimman pian.

– On vaikea ymmärtää minkä takia 280 siviiliä olisi teloitettu ja heitetty joukkohautaan. Ei ole oikein mitään järjellistä selitystä, muuta kuin heidät on haluttu tappaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ukrainalaiset sotilaat saapuvat Butshaan huhtikuussa 2022.
Ukrainan joukot ovat vastikään saaneet Butshan takaisin haltuunsa ja aloittaneet avustuskuljetukset lauantaina.

Rannalla on paljon kansainvälistä kokemusta oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana. Hän on nähnyt sodan tuhot ja vaikutukset siviileihin lähietäisyydeltä.

– Hirmuteot kertovat siitä, että me ihmiset emme ole oppineet mitään historian traagisista vaiheista. Minusta se kertoo myös siitä, että Venäjällä katsotaan menneisyyteen ja haikaillaan tällaiseen suurvaltastatuksen perään. Ukraina on ollut itsenäinen valtio pitkään, joten tällainen suurvenäläinen ajattelu ei edes sovellu tähän.

– Tämä järjetön sota täytyy saada loppumaan. On hyvin vaikeaa keksiä mitään muuta keinoa kuin, että venäläiset itse tai Venäjän hallitseva eliitti tajuaisivat, että tämä sotahan tuhoaa Venäjää itseään ja nakertaa sen uskottavuutta, luotettavuutta vuosikymmeniksi.

Katso Helena Rannan koko haastattelu ylläolevalta videolta!

*Muokattu klo 16.30. Lisätty sitaatti, jossa Ranta pohjustaa tilannetta Srebrenicassa 90-luvulla. Lisätty myös Rannan titteliksi professori.

Lue myös:

    Uusimmat