Heikki ei saa apua masennukseensa, koska käyttää kannabista: "Puoli vuotta pitäisi olla ilman, mutta kun on niin paha olla"

Heikki yritti hakeutua saamaan keskusteluapua sairastamaansa vaikeaan masennukseen. Hänelle kuitenkin todettiin, että se ei onnistu, sillä hän polttaa aktiivisesti kannabista. Heikki ei esiinny jutussa omalla nimellään.

– Puoli vuotta pitäisi olla päihteettä mutta miten se onnistuu, kun on niin paha olla, hän kysyy.

Hän kuvailee tilannettaan oravanpyöräksi, jossa päihdeongelma johtuu mielenterveyden ongelmista, mutta mielenterveysongelmia ei hoideta, jos on ongelmia päihteiden kanssa.

Lue myös: Huumekokeilut yhä kasvussa – "Kannabiskeskustelu pitäisi erottaa kokonaan muista huumeista"

Juurisyyt olisi hoidettava

Heikin mielestä mielenterveysongelmia ja päihdeongelmaa tulisi hoitaa samaan aikaan.

– Jostain se toiminta aina johtuu. Syy päihdeongelmaan pitää selvittää. Ei päihdeongelma parane, jos ei juurisyytä hoideta, hän toteaa.

Heikki kertoo olevansa päihdeklinikan asiakas, ja kiittelee palveluita loistavaksi. Ongelma kuitenkin on, että psykiatrisia palveluita ei siellä ole tarjolla. Päihteiden käyttöä hän ei taas koe voivansa tilanteessaan lopettaa.

Heikillä oli aiemmin ongelmia alkoholinkäytön kanssa, mutta käyttää nykyään aktiivisesti kannabista. Hänen mielestään seinä palveluissa nousi eteen vasta kannabiksen tultua mukaan, ja alkoholiongelmaa katsottiin jopa sormien läpi.

"Päihteitä käyttävälläkin on ihmisarvo"

Heikistä hän on joutunut mielivaltaiseksi kohdelluksi ja pomputelluksi osaltaan päihteiden käyttönsä vuoksi, ja kuvailee olevansa jonkinlaista "ihmissaastaa". Hän kertoo pelkäävänsä, että asia lopulta vieritetään hänen niskaansa.

– Vaikka terveydenhuollon pitäisi olla huippua, miten voi joutua pelkäämään sairaalaa ja henkilökuntaa, hän kysyy.

Hän kertoo olleensa yhteyksissä potilasasiamieheen ja tehneensä muistutuksia asiasta palveluita tarjoaville, mikä on hänen mukaansa auttanut palveluiden saamisessa. Hän kuvailee kuitenkin ”systeemiä vastaan” käytyä oikeustaistelua raskaaksi ja pohtii, että kaikilla ei vastaavaan ole voimia.

– Hirveätä taistella oikeuksiensa puolesta.

Hän korostaa, ettei ota yhteyttä vain itsensä takia, vaan tietää vastaavalla tavalla ilman palveluita jääneen paljon muitakin ihmisiä.

– Jokaisella on ihmisarvo, vaikka kuinka käyttäisi päihteitä, hän korostaa.

Lue myös: Huumekoukussa ollut äiti kertoo: "Kävin töissä, minulla oli omistusasunto ja käytin suonensisäisiä huumeita"

Näkee taustalla laajemman ongelman

Hän kertoo, että toivoisi olevansa jokin päivä työkuntoinen, ja erityisesti mielenterveys- ja päihdepuolen kokemusasiantuntijuus kiinnostaa häntä. Nykytilanteessa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.

– Tuntuu, että yhteiskunta haluaa lopullisesti syrjäyttää pois, kun poltan pilveä, hän toteaa.

Hän toivoisikin päättäjien heräävän siihen, millaisiin ongelmiin nykyiset linjaukset johtavat. Hän uskoo, että hoidon epääminen päihteiden käytön vuoksi johtaa syrjäytymiseen, työttömyyteen, ongelmien pahenemiseen ja lopulta rikollisuuteen ja muihin häiriöihin.

– Syrjäytyminen seuraa ennakkoluuloista, hän sanoo. 

"Hyvin yllättävä linjaus"

A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukosen mukaan riippuu kunnasta, miten palvelut ovat missäkin järjestetty. Tämänhetkinen tutkimustieto kertoo, että mielenterveys- ja päihdeongelmat yhtä aikaa esiintyessä pitäisi nimenomaan hoitaa yhdessä.

– En osaa sanoa, miksi tässä tapauksessa toimitaan näin. Hyvin yllättävä linjaus. Yleisesti ottaen päihde- ja mielenterveysongelmat pitäisi voida kuntouttaa samanaikaisesti.

Kaukosen mukaan päihdeklinikoillakin on terapeutteja, mutta klinikoissa voi olla eroja. Sillä ei pitäisi olla merkitystä, hakeeko henkilö mielenterveys- vai päihdeyksikköön.

– Yhden oven periaate tarkoittaa sitä, että yksikkö mihin potilas hakeutuu, on aina oikea yksikkö. Ei pitäisi olla tilannetta, jossa henkilö jää yksiöiden väliin jumiin. Jos ei pystytä yhdessä yksikössä auttamaan, henkilö pitää ohjata yksikköön, jossa voidaan auttaa

Mielenterveys- ja päihdeongelmat kulkevat käsi kädessä

Kaukosen mukaan lähestulkoon puolet 25–35-vuotiaista miehistä on kokeillut kannabista ja käyttö on hyvin yleistä.

– En näkisi, että siinä on mitään perustetta sulkea ulos hoidosta. Ennemminkin päinvastoin.

Tapauksissa, joissa potilas käyttää runsaasti päihteitä, voi mahdollisesti olla erilaisia hoidon ja käytännön toimenpiteitä. Kaukosen mukaan hoidosta pois sulkeminen ei ole yksi niistä.

– Usein masennus kuuluu päihteidenkäyttöön ja toisinpäin, eikä se ole mitenkään harvinaista.