"Heihin kohdistuu sukupuoleen perustava apartheid": Tämä on naisten asema Afganistanissa juuri nyt, kun länsimaiden tuki jää vaatimattomaksi – näin Suomi voisi auttaa

Taleban pääsi takaisin vallankahvaan syksyllä 2021, kun Yhdysvallat vetäytyi maasta sekasortoisesti. Samalla päättyi Nato-operaatio myös Suomen osalta.

Talebanin lupaukset naisten asemasta uuden hallinnon aikana ovat osoittautuneet katteettomiksi.  

– Naisten tilanne pahenee Afganistanissa päivä päivältä. Käytännössä naisilta on otettu kaikki oikeudet. Naiset eivät saa tehdä töitä, harrastaa liikuntaa tai ostaa sim-kortteja. Viimeksi kuulin, että esimerkiksi nettiyhteyden saamista on monimutkaistettu, ihmisoikeusvaikuttaja Aziza Hossaini kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.

– Naiset saavat ainoastaan olla talonsa sisällä, kasvattaa lapset, olla jonkun vaimo tai tytär. Mitään muuta he eivät saa olla. Heihin kohdistuu sukupuoleen perustava apartheid, Hossaini jatkaa.

Lue myös: "Kohta naiset eivät saa enää edes hengittää" – ihmisoikeuksien polkemisella on surullisia seurauksia Afganistanissa

"Pysykää rinnallamme"

Tuoreen selvityksen mukaan Suomestakin käsin voi vaikuttaa Afganistanin naisten tilanteeseen.

Naisjärjestöjen Keskusliiton selvityksessä käsitellään sitä, miten Suomen 20 vuotta kestänyt kriisinhallinta heidän mielestään onnistui ja mitä Suomi voi tehdä Talibanin kiristyvässä otteessa.

Selvityksessä haastateltiin afgaaninaisia, joiden mukaan Suomi on kuunteleva ja luotettava kumppani.

Naisjärjestöjen Keskusliiton mukaan Suomi perusteli osallistumistaan Afganistan-operaatioon, mikä velvoittaa Suomea toimimaan myös nyt.

– Heidän viestinsä on, että pysykää rinnallamme. Älkää jättäkö meitä yksin, toteaa Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä.

Selvityksessä vaaditaan humanitäärisen viisumin käyttöönottoa ja kevyempää tapaa hakea rahoitusta pienille, naisten asemaa vahvistaville kansalaisjärjestöhankkeille.

Taleban halutaan myös vastuuseen rikoksistaan.  

– Siellä toivotaan muun muassa, että Taleban laitetaan vastuuseen ihmisoikeusrikoksista ja tehdään koko maan kattava ihmisoikeusrikkomusten monitorointijärjestelmä, Heinilä avaa.

Lue myös: Kommentti: Hyvästi annus horribilis 2022 – tervetuloa, toivottavasti, annus mirabilis 2023

"Länsimaat eivät tee mitään"

Tällä hetkellä länsimaiden apu afganistanilaisille on pientä.

– Käytännön tasolla länsimaat eivät tee mitään muuta kuin lähettävät YK:n kautta humanitaarista apua. Lisäksi annetaan erilaisia lausuntoja, Hossaini kuvailee nykytilannetta.

Hossainin mukaan länsimaat lupasivat 20 vuoden operaation aikana paljon, mutta lopputuloksena Afganistanin naiset jätettiin yksin.

Tämä on rapauttanut afganistanilaisten luottamuksen länsimaihin ja YK:hon.  

Hossaini sanoo myös kuulleensa ihmettelyä, miksei Afganistanin kansa taistele samalla tavalla Talebania vastaan kuin Ukraina taistelee Venäjää vastaan.  

– 20 interventiovuoden aikana afganistanilaisilta, kaikilta etnisiltä ryhmiltä riisuttiin aseet. Silloin länsimaat sanoivat, että luomme tänne hallintoa, armeija ja pidämme teidän turvallisuudestanne huolta, hän selventää tilannetta.