Natsikortistosta löytyi suomalainen – mitä Pekalle tapahtui?

Spiegelin arkistosta käy ilmi, että Pyhälä työskenteli puolueeseen liittymisen hetkellä jonkin yrityksen päällystössä ja asui Nürnbergissä sijaitsevassa Zerzabelshofissa, osoitteessa Komotauerstrasse 31:ssä.

Pyhälän ja Laakson on täytynyt saada Saksan kansalaisuus ennen liittymistään puolueeseen, ja he ovat asuneet ja työskennelleet Saksassa. Tässä mielessä he ovat ainutlaatuisia natsijäsenkortistossa.

Pyhälän tie ei vienyt heti ulkomaille, vaan hän opiskeli Suomessa ja matkusteli muun muassa Neuvostoliitossa.

Tampereella ilmestyvä Aamulehti kertoi 31. toukokuuta 1925, että Korkeakoskelta kotoisin oleva Pyhälä valmistui Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Hänen pääaineensa sähkötekniikka.

Sen jälkeen Pekka Pyhälä työskenteli kotipaikkakuntansa Korkeakosken kenkätehtaassa. Valpo, eli tuon ajan etsivä keskuspoliisi, tarkkaili hänen liikkeitään. Vuonna 1933 Pyhälä siirtyi Viroon Globus-kenkätehtaan pestiin.

Ilmeisesti Pyhälä päätyi Valpon tarkkailulistalle, koska oli saanut 1932 viiden vuoden passin Venäjän matkoja varten. 

Tieto voi tuntua hieman yllättävältä, mutta selityksenä on Neuvostoliiton valtavat jalkinemarkkinat, historioitsija Lars Westerlund kirjoittaa sähköpostitse. Hän tutki Pyhälän taustoja Kansallisarkistosta MTV Uutisten pyynnöstä.

Jossain vaiheessa, todennäköisesti ennen toisen maailmansodan puhkeamista, Pyhälä muutti Virosta Saksaan.

Pyhälästä löytyy lisätietoa Die Zeitin hakukoneesta. Se, kuten Spiegelinkin dokumentit, pohjaa amerikkalaisjoukkojen toisen maailmansodan jälkeen perustamaan Berliinin dokumenttikeskuksen arkistoon.

Dokumentit luovutettiin vuonna 1994 Saksan liittoarkistolle, ja mikrofilmikopiot tallennettiin Yhdysvaltojen kansallisarkistoon Washingtoniin.

Pekka Pyhälä toimi vuonna 1940 nürnbergiläisen kenkätehtaan, Fränkische Schuhfabrikin, toiminnanjohtajana. Hänelle myönnettiin Saksan kansalaisuus 7.2.1940. Saksan passin on täytynyt olla kullanarvoinen sotaa käyvässä maassa.

Hän haki heti kansalaisuuden saatuaan puolueen jäsenyyttä 5.3., ja jäseneksi hänet hyväksyttiin 1. huhtikuuta 1940.

Kuvaa Pyhälän puoluekirjasta.Spiegel

Perustajat häivytettiin

Vereinigte Fränkische Schuhfabriken AG oli juutalaisten Albert ja Louis Berneisin, August Wesselsin sekä Max Brustin 1870-luvulla perustama yritys. Firman nimi ”aarialaistettiin” vuonna 1936, jonka seurauksena perustajien nimet poistettiin tehtaan nimestä.

Parhaimmillaan kenkätehtaassa työskenteli 2 000 ihmistä, ja se tuotti peräti 10 000 kenkäparia vuorokaudessa.

Yritys meni konkurssiin vuonna 1976.

Sotavuonna 1940 juutalaisten perustamaa kenkätehdasta johti siis Saksan kansalaisuuden ottanut suomalainen natsi, Pekka Pyhälä.

Sota-aikana käytännössä kaikki maan tuotanto palveli Saksan sotavoimia. Itse kenkätehtaan toiminnasta ei tässä suhteessa ole säilynyt tietoa.

Mitä Pekalle tapahtui?

Asiakirjat paljastavat, että loppuvuodesta 1941 Pyhälä siirtyi tai hänet siirrettiin Kaakkois-Saksasta länteen, Düsseldorfin lähelle Dülkeniin.

Dülkenissä oli tuolloin paljon tekstiiliteollisuutta. Alue oli kuuluisa siitä, että sinne tuotiin ulkomaalaisia sotavankeja ja siviilejä pakkotöihin.

Ehkä Pyhälä lähetettiin palvelemaan Saksan sotateollisuutta luoteeseen. 

Sodan aikana Pyhälä oli Saksan sotavoimien eli Wehrmachtin palveluksessa. Valpon tietojen mukaan hän toimitti suomalais-saksalaista sanakirjaa Berliinissä. 

Pekka Pyhälän kuolinilmoitus ilmestyi Keskisuomalainen -lehdessä 11.6.1949. Sen mukaan hän kuoli 29.4.49 Saksan Hildesheimissä. Pyhälä oli kuollessaan vain 47-vuotias. Toisen maailmansodan aikana hän liikkui paljon Saksan sisällä. Hannoverin lähellä sijaitseva Hildesheim oli jälleen uusi piste hänen Saksan-kartallaan.

Natsien puoluekirjat eivät paljasta, oliko Pyhälä naimisissa. Oriveteläisen natsin digitaaliset jalanjäljet päättyvät vuoteen 1949.

NSDAP:n tarina loppui puolestaan jo toisen maailmansodan loppumiseen. 

Vuoteen 1946 mennessä puolueeseen liittyi 10,2 miljoonaa ihmistä. Se vastasi noin 10 prosenttia Saksan väestöstä.