Hämmästyttävä löytö 59 000 vuoden takaa haastaa käsityksen ihmisestä

Hammas löydettiin Venäjältä Chagyrskajan luolasta, joka sijaitsee Etelä-Sielian Altain vuoriston juurella. Alueelta on aiemmin löydetty runsas kokoelma neandertalinihmisten fossiileja.

Poskihampaan keskellä on syvä reikä, joka ulottuu hampaan ytimeen asti – alueelle, jossa hermopäätteet ja verisuonet sijaitsivat. 

Lue myös: Saksalaislinnan alta tehtiin löytö, joka voi selittää yhden ihmiskunnan suurimmista mysteereistä

Hampaassa näkyvät tyypilliset jäljet ja reiän muoto viittaavat tutkijoiden mukaan tahalliseen muokkaukseen eikä vahingossa syntyneeseen vaurioon. Lisäksi hampaassa näkyvät tavanomaisen käytön merkit kertovat, että yksilö eli vielä pitkään hampaan kanssa toimenpiteen jälkeen.

Nykyihmisen hampailla tehdyissä kokeissa osoitettiin, että samanmuotoinen reikä ja samankaltaiset mikroskooppiset uurteet voidaan saada aikaan poraamalla poskihammasta kivityökalulla, joka vastaa Chagyrskajan luolasta löydettyjä välineitä, tutkijat kertovat.

Lue myös: Muinaisen hobittikansan salaisuus selvisi: Mini-ihmisten satojen tuhansien vuosien elo saarella päättyi nopeasti

Haastaa käsityksen nykyihmisestä

Hampaan katsotaan olevan varhaisin tunnettu esimerkki invasiivisesta hammaskirurgiasta, kertoi arkeologi Ksenia Kolobova Venäjän tiedeakatemian Siperian-haaran arkeologian ja etnografian instituutista. Hän on keskiviikkona PLOS One -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen vanhempi kirjoittaja.

– Tämä on tärkeää, koska se osoittaa neandertalinihmisten omanneen kehittyneitä kognitiivisia kykyjä, kuten suunnittelukykyä, tarkkaa hienomotoriikkaa ja tietoista lääketieteellistä strategiaa. Se haastaa vanhentuneen käsityksen, jonka mukaan näin monimutkainen käyttäytyminen olisi ollut yksinomaan nykyihmisten ominaisuus, Kolobova sanoi.

Löytöä pidetään tärkeänä, koska se osoittaa neandertalinihmisten omanneen kehittyneitä kognitiivisia kykyjä, tarkkaa hienomotorista taitoa ja lääketieteellistä strategiakykyä.PLOS One / 2026 Zubova et al

– Toimenpide edellytti kivun lähteen tunnistamista, ymmärrystä siitä, että mädäntyneen kudoksen poistaminen voisi tuoda helpotusta, sopivan kivityökalun tietoista valintaa sekä tarkkaa poraamista hallituin sormenliikkein.

Lisäksi on viitteitä siitä, että neandertalinihmiset – myös tämän hampaan omistaja – käyttivät hammastikkuja ruuantähteiden poistamiseen hampaista.

Lähikuvat paljastavat myös hammastikkujen käytön jäljet kymmenien tuhansien vuosien takaa.PLOS One / 2026 Zubova et al

"Tunnen suurta ihailua"

Neandertalinihmiset olivat Homo sapiensia vankkarakenteisempia ja heillä oli korostuneet kulmakaaret. He olivat älykkäitä, ja on näyttöä siitä, että he loivat taidetta, käyttivät kehittyneitä ryhmämetsästysmenetelmiä, symbolisia esineitä ja puhuttua kieltä.

He katosivat noin 40 000 vuotta sitten. Suurimmalla osalla nykypäivän ihmisistä on pieni määrä heidän DNA:taan muinaisesta risteytymisestä neandertalinihmisten ja Homo sapiensin välillä.

Neandertalinihmiset asuttivat Chagyrskajan luolaa noin 59 000–49 000 vuotta sitten. Luola toimi tukikohtana biisonien ja hevosten teurastukseen ja syömiseen sekä asuinpaikkana, jossa elettiin perhe-elämää – myös lapsia kasvatettiin, mistä kertovat sieltä löydetyt maitohampaat.

Tutkimuksen toinen kirjoittaja, arkeologian ja etnografian instituutin jälkitutkija Lydia Zotkina, totesi, että toimenpide on täytynyt olla erittäin kivulias.

– Minusta tämä on myös todiste hämmästyttävästä tahdonvoimasta. Kuinka monta ihmistä tunnette, jotka pystyisivät suorittamaan tällaisen operaation ilman puudutusta tai erikoisvälineitä? Tai kestämään sen itse? Joka kerta kun ajattelen tätä, tunnen suurta ihailua, Zotkina sanoi.

Lue myös: Hämeessä tehtiin ainutlaatuinen muumiolöytö – tutkimuksesta toivotaan vastauksia nykyajan sairauksiin