Muinaisen hobittikansan salaisuus selvisi: Mini-ihmisten satojen tuhansien vuosien elo saarella päättyi nopeasti

Vuonna 2003 löytyneen floresinihmisyksilön kallo oli selvästi homo sapiensin kalloa pienempi.AOP

106-senttinen luuranko aiheutti löytyessään kuohuntaa, ja tieteentekijät ovat siitä asti väitelleet sen alkuperästä. 

Johtavat hypoteesit olivat, että tämä hobitiksi leikkisästi kutsuttu laji polveutui joko muinaisesta homo erectuksesta, jonka tiedettiin levittäytyneen maailmalle Afrikasta, tai jostain vielä primitiivisemmästä lajista, jonka ei tiedetty lähteneen Afrikasta.

Samankaltaisuudet Mata Mengen fossiilien ja Indonesiaan kuuluvalta Jaavan saarelta aiemmin tehtyjen homo erectus -löytöjen välillä tarjosivat nyt vankan todistuspohjan sille, että floresinihminen todella polveutui homo erectuksesta, pystyihmisestä.

– Tämä tarkoittaa, että florensinihminen koki dramaattisen kehon koon pienenemisen, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Tokion paleoantropologian professori Yousuke Kaifu.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

3:35Katso myös: Sofian pihalta Salosta paljastui arkeologinen hauta.

Ilmiö selittää koon muutoksen

Mutta miten hobitista tuli hobitti? Noin 1,9 miljoonaa vuotta sitten syntynyt pystyihminen oli kuitenkin mitaltaan jopa nykyihmisen pituinen.

Selitys löytyy tutkijoiden mukaan evoluutiosta ja niin sanotusta saarikääpiöistymis-ilmiöstä.

– Löydös tukee teoriaa, että kyseessä on saarikääpiöistyminen. Ryhmä suurikehoisia homo erectuksia saapui jotenkin eristyksissä olleelle Floresin saarelle noin reilu miljoona vuotta sitten, sanoo tutkimukseen osallistunut arkeologian professori Adam Brumm Griffithin yliopistosta.

Brummin mukaan saarelle päätyneen pystyihmisryhmän jälkeläiset pienenivät merkittävästi ajan saatossa. 

Syntyi uusi ihmislaji, floresinihminen, josta nyt löytynyt olkaluunpala on todisteena.

– Uskotaan, että koon kutistumisen pääsyynä sukupolvien edetessä on se, että pienuudella on saariympäristössä etunsa. Ajoittaiset ruokapulat ovat suosineet pienempikehoisten selviytymistä, kertoo myös tutkimukseen osallistunut Wollongongin yliopiston paleontologian professori Gerrit van den Bergh.

Lue myös: Saksalaislinnan alta tehtiin löytö, joka voi selittää yhden ihmiskunnan suurimmista mysteereistä

Floresinihminen kuoli sukupuuttoon noin 50 000 vuotta sitten hieman sen jälkeen, kun nykyihminen saapui alueelle. Hobittikansa oli ehtinyt asua uuden löydön perusteella alueella siihen asti ainakin 650 000 vuotta.

– Uskon, että meidän lajimme on tähän syynä, arvioi Brumm.

– Tämä eristynyt muinaisihmisten sukujuuri näyttää olleen olemassa Floresilla äärimmäisen kauan, ja sitten se katosi nopeasti sen jälkeen, kun homo sapiensin tiedetään saapuneen alueelle. Tämä tuskin on sattumaa.

Lähde: Reuters

Lue myös: Tanskasta löytyneestä muinaisesta puukosta paljastui riimukirjaimin kaiverrettu sana