Tammelassa Lounais-Hämeessä on käynnissä ainutlaatuinen muumiotutkimus, josta toivotaan tietoa muun muassa nykyajan sairauksiin. Hautakammiosta nousi päivänvaloon myös kauniita pikkuarkkuja, joihin oli siunattu lapsia.
Tammelalaisella kirkkomaalla tehtiin elokuussa huima arkeologinen löytö.
Vuonna 1803 kirkon muurin viereen, maan alle, rakennetusta hautakammiosta paljastui 82 ruumisarkkua, joissa lepäsi uskomattoman hyvin säilyneitä vainajien muumioita.
Osa arkuista oli maalattu sinisiksi tai vihreiksi, ja toiset oli koristeltu hopeanvärisillä ja rautaisilla tähdillä. Toisten päälle oli aseteltu muratin lehtiä ja köynnöksiä. Arkut oli vuorattu hienoilla kankailla.
Osa arkuista on koristeltu hopeanvärisillä tähdillä. Rautaiset tähdet ovat ajan saatossa ruostuneet.
Sydäntä särkevin näky olivat pikkuruiset arkut, joissa oli haudattu lapsia. Heistä osa oli kuollut vastasyntyneinä.
Tutkittavana on nyt yhteensä 78 eri-ikäistä vainajaa. Heistä noin puolet on lapsia.
Tässä Tammelan pienimpiä arkkuja, joissa oli haudattu lapsia. Osa lapsista oli vastasyntyneitä.
Pohjoismaista on löydetty tähän mennessä lähinnä yksittäisiä muumioita. Se tekee Tammelan aineistosta ainutlaatuisen jopa Euroopan mittakaavassa, kertoo tutkimuksia johtava arkeologi ja luututkija Kati Salo.
Hän kuvaa löytöä aarreaitaksi.
– Yleensä tutkitaan jotain kolmea muumiota, mutta kun muumioita on 82, se on hieman eri luokan tutkimus, hän kertoo MTV Uutisille.
Salon mukaan arkut ja vainajat ovat säilyneet niin hyvin siksi, että arkut eivät ole kivisessä kammiossaan olleet kosketuksissa maaperän tai pohjaveden kanssa.
Osa muumioista on tosin kärsinyt jyrsijöiden hampaissa.
– Jyrsijät ovat tehneet joissain arkuissa aika pahaa tuhoa, siirtäneet luita paikoiltaan ja jopa syöneet niitä. Yritämme kehittää hautakammioon vastaisuudessa hiiriverkon tai vastaavan, jotta vaurioilta tulevaisuudessa vältyttäisiin.
1800-luvun sukuhaudasta nostetut arkut kuvattiin Tammelan seurakuntakodissa.
Hanke sai alkunsa, kun Kati Salo tutustui Vilnan yliopiston professoriin Dario Piombino-Mascalia Vilnassa.
– Kun hän sitten oli käymässä Suomessa vuosi sitten, tuli puheeksi, että meillä on Suomessa muumioita kirkkojen lattioiden alla. Dario innostui asiasta ja minä aloin lähettää viestejä seurakuntiin, joissa on keskiaikainen kivikirkko, Salo kertoo.
Tammelan kirkkoherran ilmoittama tieto kirkkomaan 82 muumiosta pysäytti.
– Se kuulosti aika hurjalta, mutta kun kävin paikan päällä, totuus paljastui täysin.
Sitä myöten oli selvää, että Tammelan tapaus tutkittaisiin.
Osa Tammelan arkuista oli maalattu sinisiksi tai vihreiksi.
Kuuluivat samaan sukuun
Haudatuista tiedossa on se, että suurin osa heistä kuului Heikan ja Pirttilän talonpoikaissukuihin.
Salon työryhmä yrittää nyt selvittää, keitä tarkalleen ottaen vainajat ovat.
Salo tähdentää, että se tieto jää kuitenkin vain tutkijoiden haltuun, koska vainajista julkaistaan myöhemmin mahdollisesti arkaluonteistakin terveystietoa.
– Ei olisi kauhean kiva juttu, että kerrotaan, että jollain ihmisellä on ollut vaikkapa kuppa, Salo huomauttaa.
Tämän arkun päälle oli aseteltu koristeköynnös.
Haudoissa on vanhoja painotekstiilejä
Tutkimuksessa on mukana yli kymmenen eri asioihin erikoistunutta arkeologia, jotka tutkivat vainajista otettuja näytteitä.
Toiset heistä ovat erikoistuneet kasvinjäänteisiin, toiset karvoihin, jotkut pehmytkudoksiin ja osa luihin, kuten Salo itse.
– Pystymme esimerkiksi hampaiden puhkeamisen ja kulumisen sekä lantionluun perusteella määrittämään ikää ja sukupuolta aikuisilta. Lapsilla sukupuoli voidaan määrittää dna-tekniikalla. Eri konstein on mahdollista saada selville myös se, mihin vuodenaikaan vainajat on haudattu.
Hankkeessa on myös tekstiilintutkija. Hänen työtään helpottaa tieto siitä, että Forssassa tekstiilitehtaat perustettiin vuonna 1847, jota ennen siellä ei voitu tehdä painotekstiilejä.
– Finlaysonilla ei taida olla tehtaan kaikkein vanhimpia 1800-luvun painotekstiilejä enää tallella. Täältä saatujen mallien perusteella voisi tehdä muumioiden tekstiilejä uudestaan, jos haluaisi, hän vihjaa.
Tärkein osa tutkimusta on tietokonetomografiakuvien tulkinta. Sitä varten kaikki 82 vainajaa kärrättiin pakettiautolla Riihimäen sairaalaan. Siellä työtä tehtiin Salon mukaan iltaisin sen jälkeen, kun röntgen meni kiinni kello 16.
Arkut ja vainajat ovat säilyneet niin hyvin siksi, että arkut eivät ole kivisessä kammiossaan olleet kosketuksissa maaperän tai pohjaveden kanssa.
Terveystiedoista apua nykyihmisille
Kaiken saadun tiedon, todistusaineistojen ja kirkonkirjojen perustella voidaan selvittää vainajien kuolinsyyt. Siitä voi olla hyötyä jopa nykylääketieteen kannalta.
– Mikrobiomeja tutkimalla voidaan selvittää, millaisia bakteerikantoja ihmisillä on ollut suussaan siihen aikaan ja ovatko ne muuttuneet verrattuna nykypäivään esimerkiksi antibioottien vaikutuksesta.
– Myös sitä yritämme selvittää, kuinka paljon heillä on ollut sydän- ja verisuonisairauksia. Muinais-dna-tekniikan avulla pystytään joistain vainajista sanomaan, onko heillä perimässä alttiutta niille. Isotooppien avulla voidaan taas saada tietää, ovatko he syöneet kasvi- vai eläinperäistä ravintoja ja kasvi- vai eläinrasvaa.
Arkkujen koristeina käytetyissä kankaissa oli myös pitsiä.
Salo haluaa saada muumioista selville terveystietojen lisäksi sen, miten ruumiit on haudattu ja millainen uskomusmaailma silloin on vallinnut.
Tietoa ei Salon mukaan kuitenkaan ongita kaikin mahdollisin keinoin, vaan tarkasti kuolleiden ihmisarvoa kunnioittaen.
Esimerkiksi hammaskivinäytteet otetaan vain vainajilta, joilta ei tarvitse avata suuta.
– Suurimmalla osalla muumioista suu on kiinni niin, että hampaita ei pysty ottamaan. Myöskään muinais-dna-näytteitä ei oteta niiltä muumioilta, jotka ovat säilyneet kokonaisina, vaikka se olisi tärkeää tutkimusta.
– Eli me emme mene rikkomaan muumioita, eikä kokonaisiin muumioihin kosketa. Myös ehjät tekstiilit halutaan säilyttää ehjinä.
Salon mukaan muumioita on yllättäen helpompi tutkia, kun muistaa, että he ovat ihmisiä eivätkä pelkkiä tutkimuskohteita.
– Joskus aiemmin, kun olen ollut muumioiden kanssa tekemisissä, olen miettinyt heitä tutkimuskohteina, ja se tuntui jotenkin ahdistavalta. Nyt kun suhtaudun heihin ihmisinä, pystyn tekemään työtä paljon helpommin. Se on paljon kunnioittavampaa.
Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta odotetaan viiden vuoden kuluessa.
Vainajat päästään hautaamaan uudelleen lokakuussa.
Arkut päästään laskemaan takaisin muurihaudan lepoon lokakuussa. Sen jälkeen toimitetaan hautaan kätkemisen rukoushetki.
Lasten arkut koskettivat kirkkoherraa
Tammelan seurakunnan kirkkoherra, rovasti Juha Koivulahti on iloinen siitä, että Tammela nousee tutkimuksen myötä ”Suomen ja "ehkä myös maailman kartalle".
Hän kertoo olleensa nostamassa päivänvaloon yhtä aikuisen arkkua itsekin.
– Erään ehkä noin vuoden ikäisen pienokaisen avoimen arkun äärellä pohdin, että jos hänkin olisi saanut elää aikuiseksi, millainen olisi ollut tämän ihmistaimen elämä ja minkälaisia jälkeläisiä hänestä olisi ehkä polveutunut.
Koivulahti uskoo lasten poismenon riipaisseen vanhempia tuon ajan suuresta lapsikuolleisuudesta huolimatta samalla tavalla kuin nykyäänkin. Siitä kertoo hänen mukaansa se, miten huolellisesti lapset oli laitettu ja puettu arkkuihin.
– Tutkimus konkretisoi kuitenkin sitä todellisuutta, mikä suuren lapsikuolleisuuden osalta oli koskettavaa todellisuutta vielä pitkälle 1800-luvun lopulle.
Koivulahti korostaa Kati Salon tavoin sitä, että tutkittavia edesmenneitä käsitellään kaikella pieteetillä.
– Kun tutkimus on tänä syksynä saatu päätökseen, arkut lasketaan takaisin muurihaudan lepoon. Tarkoitus on tämän jälkeen toimittaa muurihaudan luona hautaan kätkemisen rukoushetki.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä laajasti. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Kati Hyttinen ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
