Uusi Homo sapiens -löytö voi selittää yhden ihmiskunnan mysteereistä | MTV Uutiset
Saksalaislinnan alta tehtiin löytö, joka voi selittää yhden ihmiskunnan suurimmista mysteereistä
Keskiaikaisen linnan alla Ranisin kaupungissa sijaitsee luola, josta tehdyt löydöt auttavat selittämään, miksi nykyihminen syrjäytti neandertalinihmisen.Max Planck Institute / AOP
Keski-Saksasta esiin kaivetut luut paljastavat nykyihmisen vaeltaneen Alppien pohjoispuolelle selvästi luultua aiemmin. Löytö kirjoittaa Homo sapiensin historiaa uusiksi jääkautisessa Euroopassa, joka oli yhä tuolloin neandertalilaisten asuttama.
Tieteentekijät kertoivat keskiviikkona selvittäneensä saksalaiskaupunki Ranisista löytyneiden kolmentoista ihmisluurangon jäänteiden alkuperän. Luut löytyivät keskiaikaisen linnan alla sijaitsevasta Ilsenhöhlen luolasta. Jäänteet kuuluivat Homo sapiens -ryhmälle, joka eli luolassa 47 500 vuotta sitten.
Laajaa tutkimusta johti ryhmä Max Planck -instituutin tutkijoita. Löydökset julkaistiin keskiviikkona kolmessa laajassa artikkelissa tiedejulkaisu Naturessa. Tutkimuksesta on raportoitu laajasti muun muassa uutistoimisto Reutersin toimesta.
Jäänteet vahvistettiin nykyihmisen luiksi hyvin säilyneiden DNA-näytteiden avulla ja ajallinen määritys varmistettiin radiohiiliajoituksella.
Löydöstä tekee uraauurtavan se, että aiemmin vanhimmat Keski- ja Luoteis-Euroopasta löytyneet Homo sapiensien jäänteet ovat olleet noin 40 000 vuotta vanhoja.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
3:35
Katso myös: Sofian pihalta Salosta paljastui arkeologinen hauta.
Ihmisserkkujen kohtaaminen
Erityisen jännittäväksi löydön tekee se, että tuona ajanjaksona alueella uskottiin asuneen vain neandertalinihmisiä.
Nykyihminen, eli Homo sapiens kehittyi Afrikassa yli 300 000 vuotta sitten. Myöhemmin laji levittäytyi ympäri maailmaa kohdaten samalla muita ihmispopulaatioita, kuten neandertalilaisia.
Neandertalilaisten tiedetään kehittyneen Euroopassa noin 500 000–200 000 vuotta sitten. Sukupuuttoon ne kuolivat noin 40 000 vuotta sitten.
Syytä katoamiseen ei ole varmuudella tiedossa tai sitä, mikä rooli nykyihmisen levittäytymiselle samoille asuinalueille siihen oli. Neandertalilaisten tiedetään kuitenkin risteytyneen ainakin jonkin verran Eurooppaan saapuneiden nykyihmisten kanssa, ja ei-afrikkalaisissa nykyihmisissä onkin 1–4 prosenttia neandertalilaisten geenejä.
Toistaiseksi fossiililöytöjä ei ole tehty tarpeeksi kattavasti, jotta pitäviä päätelmiä sukupuuton pääsyystä kyettäisiin tekemään. Uusi löytö paljastaa ihmislajien keskinäisestä yhteydestä kuitenkin muutamia erityisen kiinnostavavia tietoja, jotka saattavat auttaa mysteerin ratkaisemisessa.
Alun perin Ilsenhöhlen luolassa tehtiin kaivauksia 1930-luvulla, mutta mutta toinen maailmansota keskeytti ne. Viime vuosina jatketut kaivaukset tuottivat läpimurron.Max Planck Institute
Kilpailu samasta ravinnosta
47 500 vuoden takainen Keski-Eurooppa oli kylmä paikka. Jääkausi oli kylmimmillään, ja keskisen Saksan ilmasto oli verrattavissa Pohjoismaiden tai Siperian nykyilmastoon. Vaativat olosuhteet alleviivaavat lämpimästä ilmastosta saapuneen Homo sapiensin kykyä sopeutua muutoksiin.
Kykyä tarvittiin uudessa ympäristössä. Ihmiset eivät olleet ainoita asukkaita Ilsenhöhlen luolassa, vaan siellä majoittui ajoittain myös hyeenoja ja luolakarhuja.
Petoeläimien karkottamisen ja kylmyydestä selviämisen lisäksi jääkauden Keski-Euroopassa selviytymisen edellytys oli ravinto. Luolasta tehdyt muut luulöydöt paljastavat sen Homo sapiens -asukkaiden keskittyneen suurriistaan. Tutkijat löysivät ihmisten luiden lisäksi porojen, hevosten, biisonien ja villasarvikuonojen luunsiruja.
Ruoka oli samaa kuin sukulaislaji neandertalilaisilla, mikä saattoi johtaa konflikteihin.
– On kiinnostavaa, että sekä aikaisen Homo sapiensin että myöhäisen neandertalinihmisen ruokavalio keskittyi suurriistaan, mikä on saattanut johtaa kilpailuasetelmaan, kertoo Kentin yliopiston eläinarkeologi Geoff Smith, joka johti yhtä tutkimuksen haaraa.
Luiden lisäksi Ilsenhöhlen luolasta tehtiin kiviesinelöytöjä, jotka vaikuttavat ratkaisseen toisen pitkän tieteellisen väittelyn. Arkeologit kaivoivat esiin niin sanotusti kaksikasvoisen lehden muotoisia kiviteriä, joita käytettiin keihäänkärkinä.
Viimeisteltyjen keihäänkärkien löytyminen luolasta ilman todisteita paikalla asuneista neandertalilaisista viittaa siihen, että ne olivatkin Homo sapiensin tekemiä, ei neandertalilaisten, kuten osa tutkijoista on aiemmin luullut. Tämä taas voi olla osaltaan merkki Homo sapiensin suuremmasta älykkyydestä serkkuunsa nähden.
– Näitä teriä on löytynyt Puolasta, Tshekistä, Saksasta ja Belgiasta aina Brittein saariin. Me voimme nyt olettaa niiden edustavan Homo sapiensin aikaista läsnäoloa koko tällä [Alppien yläpuolisella] pohjoisella alueella, sanoo Smith.
Molemmilta puolilta viimeistellyt kiviset keihäänkärjet saattavat todistaa nykyihmisen nikkarointitaidot neandertalilaisia kehittyneemmiksi.Tim Schüler TLDA / Josephine Schubert, Museum Burg Ranis
Ratkaiseva tekijä?
Vaikka Ilsenhöhlen luola antaa paljon uutta tietoa ja pääteltävää tieteentekijöille, ei tärkein ole silti vielä selvillä. Mikä oli se ratkaiseva tekijä, jonka myötä nykyihminen selvisi hengissä ajan puristuksessa, mutta neandertalilainen ei? Tappoiko neandertalilaiset lajina sulautuminen nykyihmiseen, nykyihmisen viha, taudit vai heikko kyky sopeutua ilmastonmuutoksiin?
Tutkijat aikovat nyt palata laajemmin keskisen Euroopan saman aikakauden arkeologisille kaivuupaikoille selvittääkseen Homo sapiensin aikaista esiintymistä niissä.
– Meidän pitää löytää lisää datapisteitä, jotta ymmärretään täysin ilmaston ja Homo sapiens -ryhmien saapumisen roolit ja vaikutukset neandertalilaisten sukupuutossa Euroopassa, sanoo Kentin yliopiston Smith.
Jossain Euroopan luolassa saattaa siis piillä vastaus suureen kysymykseen.
