Julkisoikeuden professori pitää valtioneuvoston kanslian perusteluita asiakirjojen salaamiseen riittämättöminä.
Valtioneuvoston kanslia ei suostu luovuttamaan viestejä, joita se vastaanotti viime vuoden lopulla liittyen hallituspuolueen jäsenten silmienvääntelykohuun.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) poikkeuksellinen anteeksipyyntö perussuomalaisten silmienvääntelykuvista oli kansainvälinen uutinen muutaman viikon ajan.
Julkisuuteen ei ole tehty selväksi, miten anteeksipyyntöön päädyttiin ja millaisia yhteydenottoja asiasta tuli pääministerin kansliaan. Täten on vaikea arvioida, vaikutti anteeksipyyntöön kenties jokin taho vai ei, sekä millaisia reaktioita koko kohu kansalaisissa tai muissa mahdollisissa tahoissa aiheutti.
On myös spekuloitu sillä, että liittyikö anteeksipyyntö Suomen taloudellisiin suhteisiin Japanin, Kiinan ja Etelä-Korean kanssa.
Lue myös: Pöllöraati: Nöyrtyikö perussuomalaiset vain rahan takia? "Kiusallista"
MTV Uutiset kysyi valtioneuvoston kansliasta, ulkoministeriöltä ja Suomen matkailunedistämistä hoitavalta Visit Finlandilta, millaisia yhteydenottoja he saivat liittyen joulukuun kohuun.
Ulkoministeriö tai Visit Finland eivät saaneet asiasta suoria yhteydenottoja, mutta Valtioneuvoston kanslia kertoo, että asiaan liittyviä viestejä tuli pääministerille. Näitä niin sanottuja kansalaiskirjeitä ei kuitenkaan suostuta luovuttamaan julkisuuteen.
Myöskään pääministerin kanslia ei suostu luovuttamaan asiaan liittyviä kanslian keskusteluja aiheesta.
Valtioneuvoston kanslia sanoo, ettei kohuun tai pääministerin poikkeukselliseen anteeksipyyntöön ole hankittu viestintä-,konsultaatio-,käännös- tai muitakaan palveluita.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää Valtioneuvoston kanslian perusteluita asiakirjojen salaamiseen riittämättöminä.
Tästä on kyse
Entisen Miss Suomen silmienvääntelykuvasta syntynyt kohu laajeni, kun perussuomalaisten kansanedustajat alkoivat ottaa itsestään vastaavia silmienvääntelykuvia.
Kansanedustajat julkaisivat kuvia itsestään 11. joulukuuta alkaen.
Kuvat alkoivat levitä sosiaalisessa mediassa ympäri maailmaa, ja ne koettiin laajasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin loukkaaviksi ja rasistisiksi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pyysi anteeksi perussuomalaisten kuvia 17.joulukuuta.
Anteeksipyyntö oli poikkeuksellinen. Hallitus on ollut useammassa rasismikohussa, mutta pääministeritason anteeksipyyntöä ei ole kertaakaan aiemmin nähty.
Orpon anteeksipyyntö julkaistiin Suomen Tokion-suurlähetystön X-tilillä, Etelä-Korean-lähetystön Instagram-tilillä ja Kiinan Weibossa.
Anteeksipyynnöstä uutisoitiin televisiossa Japanissa saakka.
1:17
Suomella on tiiviit suhteet Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan, ja eduskuntaa myöten on kysytty, kuinka tämä kohu mahdollisesti vaikuttaa näihin suhteisiin.
Ulkoministeri Elina Valtonen kertoi ylimmän valtiojohdon käyneen keskustelua “ystävämaiden kesken”. Myös Orpo sanoi hallituksen olevan tiivisti yhteydessä “erityisesti Aasian maiden lähetystöihin”.
Anteeksipyynnön jälkeen ei ole kuitenkaan selvitetty, mitä vaikutusta asialla oli Suomen matkailulle tai kauppasuhteille.
Orpo katsoi asian olleen loppuunkäsitelty anteeksipyynnön jälkeen, eikä hän nähnyt tarvetta opposition vaatimalle tiedonannolle.
0:39
Tämän vuoksi salataan
Valtioneuvosto katsoo, että kansliaan tulleet asiakirjat eivät ole julkisuuslain mukaisia asiakirjoja eikä suostu luovuttamaan niitä.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi vuonna 2020, että ministereille tulleisiin kansalaiskirjeisiin sovelletaan julkisuuslakia, eli ne ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja.
Kanslia kuitenkin katsoo, että se voi itse tapauskohtaisesti arvioida kirjeiden luonnetta ja täten niiden julkisuutta.
– Tietopyynnön kohteena olevassa niin sanotussa silmienvääntelytapauksessa pääministerille toimitettuja yhteydenottoja ei ole toimitettu ministerille ministeriön toimialaan ja tehtäviin kuuluvassa asiassa, eivätkä ne näin ollen ole julkisuuslain mukaisia viranomaisen asiakirjoja, valtioneuvoston kansliasta vastataan.
Kanslian mukaan yhteydenotot on myös toimitettu viranomaiselle tämän “muun tehtävän tai aseman vuoksi” eivätkä ne näin ole kanslian mukaan julkisia.
Kanslia salaa myös kirjeet vedoten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohtaan.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo, että mikäli pääministeri on itse vastannut kanslaiskirjeisiin, niin silloin viestejä voidaan pitää sellaisina, jotka eivät ole valtioneuvoston tehtäviin liittyviä asiakirjoja.
– Jos taas puolestaan vastaukset on laatinut pääministerin VNK:ssa työskentelevä erityisavustaja tai muu virkamies, kysymys on julkisuuslain piiriin kuuluvista asiakirjoista aivan selvästi, Voutilainen sanoo.
Voutilainen myös ihmettelee, miten viestit voivat olla salassa pidettäviä kokonaisuudessaan.
Kokonaan salatun viestin pitäisi olla sisällöllisesti sellainen, että se sisältää tietoja ”henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista”.
– Esimerkiksi pääministerille tai kansanedustajalle esitetyt mielipiteet eivät ole yksityiselämän piirissä esitettyjä mielipiteitä, Voutilainen toteaa.
Kanslia myös katsoo, että asiaan liittyvät virkamiesten väliset sähköpostit ovat niin sanottua kanslian sisäistä työskentelyä, eivätkä julkisia asiakirjoja.
Sisäiseen työskentelyyn liittyen Korkein hallinto-oikeus on vuonna 2015 todennut, että sisäiseen työskentelyyn voi vedota ainoastaan, jos kyseessä on julkisuusperiaatteen kannalta vähäpätöinen asia, kuten mielipiteen vaihto tai lounaskutsut.
Voutilainen toteaa, että VNK on oma viranomaisensa, ja jos se on saanut tai lähettänyt muille ministeriöille asiakirjoja, ne eivät voi olla sisäisen työskentelyn asiakirjoja.
Asian selvittämistä on hankaloittanut myös se, että valtioneuvoston kanslian vastauksissa on usean viikon viive.
Yhteydenottoja lähes pelkästään somessa
Ulkoministeriö ja Visit Finland saivat palautetta kohusta lähes ainoastaan sosiaalisen median kautta.
Ulkoministeriöstä kerrottiin, että yhteydenotot ja kommentointi tapahtui “pääosin” Suomen edustustojen sosiaalisen median tileillä, ja eniten Tokion-suurlähetystön X-tilillä.
Edustustoihin tuli myös “parikymmentä” puhelinsoittoa, mutta niistä ei laadittu mitään kirjallista muistiota. Eniten soittoja tuli Suomen Japanin edustustoon.
Myös Visit Finland kertoo saaneensa kohuun liittyen vähän yhteydenottoja, mutta kohun pelätään aiheuttavan suuret vaikutukset matkailuun.
– Suomessa yhteydenottoja on kuitenkin tullut meille varsin vähän, vain muutamilta yksittäisiltä, huolestuneilta suomalaisilta, sanoo Visit Finlandin vanhempi johtaja Kristiina Hietasaari.
Visit Finlandin mukaan heidän henkilöstönsä Japanissa ja Kiinassa eivät ole saaneet suoria yhteydenottoja. Suurin huoli heillä on kohdistunut niin ikään Suomen Japanin edustuston X-tilillä käytyyn keskusteluun.
Viestejä kyseisille tileille asiaan liittyen tuli vielä pääministerin anteeksipyynnön jälkeenkin.
Mainehaitan suuruutta mahdotonta arvioida
Matkailu Aasiasta Suomeen on merkittävä tulonlähde Suomelle. Vuonna 2024 Suomen saamat matkailun vientitulot Aasiasta yhteensä olivat 796 miljoonaa euroa.
– Tapaus on ollut erittäin ikävä ja vahinkojen korjaamiseen tulee menemään aikaa. Mainehaitan suuruutta euroissa mitattuna on kyllä aivan mahdotonta lähteä arvioimaan, arvioi Hietasaari MTV Uutisille.