Greenpeacen raportti: Eurooppalaiset kalastuslaivastot uhkaavat haikantoja

Espanjan ja Portugalin kalastuslaivastot harjoittavat luonnolle vahingollista pitkäsiimakalastusta haiden lisääntymisalueilla Pohjois-Atlantilla, paljastaa ympäristöjärjestö Greenpeacen tuore raportti.

Raportin mukaan maiden hallitukset ovat vastustaneet yrityksiä parantaa kalastuksen sääntelyä alueella, ja sääntelyn puute taas on johtanut haikantojen vaarantumiseen.

– Vaikka EU ja sen jäsenmaat väittävät olevansa valtamerten suojelun edelläkävijöitä, niiden kalastuslaivastot pyytävät tarkoituksella haiden lisääntymisalueilla Pohjois-Atlantilla käyttäen pitkäsiimaa, joka on erittäin tuhoisa kalastustekniikka. Kalastajavaltiot, kuten Espanja ja Portugali, yrittävät aktiivisesti heikentää mertensuojelutoimia alueella, sanoo Greenpeacen meriasiantuntija Will McCallum tiedotteessa.

Nature-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan hai- ja rauskupopulaatiot ovat vähentyneet jopa 70 prosenttia viimeisen 50 vuoden aikana. Syynä on liikakalastaminen. Populaatioiden ehtyminen on tutkimuksen mukaan lisännyt riskiä, että lajit kuolevat sukupuuttoon.

Maailmanlaajuinen haibisnes kasvussa

Pitkäsiimakalastus kohdistuu Pohjois-Atlantilla raportin mukaan nimellisesti miekkakalaan, mutta sivusaaliina saatavat hait tekevät siitä kannattavaa.

Haituotteiden maailmanlaajuinen kysyntä on kasvussa, ja teollisuuden arvo on tällä hetkellä yli miljardi dollaria vuodessa. Haita käytetään esimerkiksi lemmikkieläinten ruokaan ja meikkeihin, raportissa kerrotaan.

Greenpeacen mukaan erityisesti Espanja ja Portugali ovat merkittäviä toimijoita globaalissa haikaupassa. Maat ovat viiden suurimman vientimaan joukossa, vertailtiin sitten hainlihaviennin painoa tai sen taloudellista arvoa.

Pohjois-Atlantilla kaikkein kalastetuimpia haita ovat sinihait, ja raportin mukaan suurimman osan sinihaisaaliista pyytävät espanjalaiset ja portugalilaiset laivastot.

Valtamerisopimuksesta neuvotellaan elokuussa

Raportin mukaan valtamerihailla on merkittävä rooli valtamerten ekosysteemeissä. Jos jokin hailaji katoaa, ekosysteemistä jää puuttumaan suurpeto, joka syö pienempiä lajeja. Esimerkiksi valkohaiden määrän väheneminen johtaa merileijonakannan kasvamiseen ja muuttaa vaeltavien kalojen jakautumista eri alueille.

Raportin ja tutkijoiden mukaan tiukkoja saalisrajoituksia tarvitaan välittömästi haipopulaation romahtamisen estämiseksi ja lajien elpymisen edistämiseksi.

Hallitukset kokoontuvat elokuussa viimeistelemään YK:n uutta maailmanlaajuista valtamerisopimusta. Muun muassa Greenpeacen ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n mukaan maapallon valtameristä vähintään 30 prosenttia pitäisi olla suojeltuja vuoteen 2030 mennessä.

– Elokuussa on EU:n tilaisuus vauhdittaa prosessia ja todistaa, että valtameriä todella halutaan suojella. Sopimus loisi valtamerten suojelualueita avomerelle, jonka myötä haikannat toipuisivat, McCallum sanoo.

Uutista päivitetty 14.7. kello 06.27.

Lue myös:

    Uusimmat