Gazan sota nosti Israelissa uudelleen pinnalle parikymmentä vuotta vanhan ratkaisemattoman kysymyksen siitä, että pitäisikö vapaaehtoinen asepalvelus ulottaa koskemaan myös maan ultraortodokseja.
Kaikkein vanhoillisimmat ortodoksijuutalaiset eli ultraortodoksit tai hepreaksi haredit ovat Israelissa vapautettuja yleisestä asevelvollisuudesta.
Gazan sodan myötä entistä räikeämmin esille on noussut se, miksi jotkut israelilaiset kuolevat taisteluissa, kun toiset taas eivät.
Lue myös: Avun kuljettaminen Gazaan meritse voi alkaa jo viikonloppuna
Siitä lähtien, kun Israelin maajoukot tunkeutuivat Gazaan lokakuun lopulla, yli kaksi sataa israelilaissotilasta on saanut surmansa ja tuhannet ovat haavoittuneet.
Lisäksi reserviläisiä on kutsuttu palvelukseen enemmän kuin kertaakaan viimeisten 40 vuoden aikana.
Hamasin viime lokakuisen verilöylyn jälkeen voimistunut kansallisen yhtenäisyyden tunne on hankaloittanut ultraortodoksien erityisasemaa.
Hamas tappoi yhdessä päivässä yli tuhat ihmistä ja sieppasi yli kaksisataa panttivangiksi.
Sopimus loppumassa
Kysymys asevelvollisuudesta uhkaa jo myös Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen pystyssä pysymistä. Ennen sotaa Netanjahun hallitus lupasi haredipuolueille säätävänsä lain, joka suojaisi haredeita yleiseltä asevelvollisuudelta.