Gazan sota nosti Israelissa uudelleen pinnalle parikymmentä vuotta vanhan ratkaisemattoman kysymyksen siitä, että pitäisikö vapaaehtoinen asepalvelus ulottaa koskemaan myös maan ultraortodokseja.
Kaikkein vanhoillisimmat ortodoksijuutalaiset eli ultraortodoksit tai hepreaksi haredit ovat Israelissa vapautettuja yleisestä asevelvollisuudesta.
Gazan sodan myötä entistä räikeämmin esille on noussut se, miksi jotkut israelilaiset kuolevat taisteluissa, kun toiset taas eivät.
Lue myös: Avun kuljettaminen Gazaan meritse voi alkaa jo viikonloppuna
Siitä lähtien, kun Israelin maajoukot tunkeutuivat Gazaan lokakuun lopulla, yli kaksi sataa israelilaissotilasta on saanut surmansa ja tuhannet ovat haavoittuneet.
Lisäksi reserviläisiä on kutsuttu palvelukseen enemmän kuin kertaakaan viimeisten 40 vuoden aikana.
Hamasin viime lokakuisen verilöylyn jälkeen voimistunut kansallisen yhtenäisyyden tunne on hankaloittanut ultraortodoksien erityisasemaa.
Hamas tappoi yhdessä päivässä yli tuhat ihmistä ja sieppasi yli kaksisataa panttivangiksi.
Sopimus loppumassa
Kysymys asevelvollisuudesta uhkaa jo myös Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen pystyssä pysymistä. Ennen sotaa Netanjahun hallitus lupasi haredipuolueille säätävänsä lain, joka suojaisi haredeita yleiseltä asevelvollisuudelta.
Netanjahu hallitus ei lupauksistaan huolimatta ryhtynyt asiassa toimiin. Nykyinen vuodesta 2018 asti voimassa ollut sopimus haredien vapautuksesta päättyy maaliskuun lopussa.
Netanjahun hallitus on riippuvainen haredipuolueista pysyäkseen vallassa. Kun Netanjahun hallitus nousi valtaan vuoden 2022 lopulla ja muodosti Israelin historian oikeistolaisimman hallituskoalition, haredit aistivat tilaisuutensa tulleen.
Hallitus on pyytänyt korkeimmalta oikeudelta kolme kuukautta lisäaikaa. Helmikuussa pidetyssä kuulemistilaisuudessa tuomarit eivät osoittaneet juurikaan myötätuntoa viivästykselle.
Jos määräaikaa ei pidennetä, nuoret haredimiehet ovat periaatteessa asevelvollisia huhtikuun alusta lähtien.
Lue myös: CNN: Näillä tavoin Israel estää avun pääsyä Gazaan – "Emme ole koskaan nähneet mitään vastaavaa"
Kysymykseen ei ole haluttu koskea
Ultraortodoksit pitävät uskonnon opiskelua juutalaisuuden säilymisen kannalta olennaisena. Monille Israelissa asuville tämä tarkoittaa, että opiskelu on yhtä tärkeää Israelin puolustukselle kuin armeija.
Saattaa tuntua kummalliselta, että juutalaisessa valtiossa kaikkein uskonnollisimmat juutalaiset kieltäytyvät asepalveluksesta, mutta haredit ovat aina olleet kahnauksissa Israelin hallinnon kanssa, jonka on katsottu olevan olemassa pikemminkin ihmisen toimesta kuin jumalallisella päätöksellä.
Vuonna 1948 Israelin perustajaisä David Ben-Gurion halusi voittaa haredit puolelleen ja vapautti asevelvollisuudesta nuoret haredimiehet, jotka viettivät elämänsä uskonnollisten tekstien parissa, ja joille Toora eli heprealainen Raamattu oli ammatti.
Lue myös: Kymmenet avustusrekoille rynnänneet palestiinalaiset kuolivat – Israelin julkaisema video näyttää kaaoksen
Tolloin vapautettavien kokonaismäärä oli ainoastaan noin 400, mutta nykyisin Israelin väestöstä jo noin 13 prosenttia on haredeita. Hallituksen arvioiden mukaan määrä voi tämän vuoden aikana nousta yli 20 prosenttiin.
Israelin armeija on menettänyt Gazassa sotilaita, ja se on käynnistänyt massiivisen kutsuntakierroksen.
Kysymys haredien erityisasemasta on noussut aiemminkin aina ajoittain puheenaiheeksi, mutta asia on hiipunut nopeasti, kun poliitikot eivät ole halunneet koskea asiaan haredipuolueiden tuen menettämisen pelossa.
Lähteet: CNN, Foreign Policy