Iranin poliittinen johto ei näytä olevan romahtamassa. Sota voi kuitenkin edelleen päättyä kaikkien osapuolten voittoon.
Yhdysvallat, Israel ja Iran ovat yhdestä asiasta yhtä mieltä. Yksikään sodan pääosapuolista ei aio luovuttaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Arvio on samansuuntainen, joita Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut ovat yhdysvaltalaislehti Washington Postin mukaan syöttäneet maan presidentille Donald Trumpille viime aikoina. Näkyvissä ei ole, että Iranin poliittinen johto olisi romahtamassa.
Viesti ei Trumpia varmastikaan miellytä, hän kun ehti jo julistaa sodan voitetuksi ja on vaatinut Iranin "ehdotonta antautumista".
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ei ole tyytyväinen siihen, että Iran on osoittautunut yllättävän kovaksi luuksi.AFP / Lehtikuva
Iranin valtakoneisto onkin osoittautunut "kovaksi luuksi", Ruohomäki kuvailee, eikä tämä ole yllätys.
Se on ainakin käynyt selväksi, ettei maan hallinto ole yksittäisten henkilöiden varassa. Yhdysvallat ja Israel ovat tappaneet kymmeniä iranilaisjohtajia, viimeisimpänä turvallisuusjohtaja Ali Larijanin, jota on laajalti kuvailtu maan sodanajan johtajaksi sen jälkeen kun ajatollah Ali Khamenei kuoli.
Kaksi viikkoa sitten presidentti Trump sanoi, että iranilaiset voivat kaapata vallan sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel ovat lopettaneet iskunsa. Nyt tuo ei ole todennäköistä, Yhdysvaltojen tiedustelu katsoo.
Arvio on sama, jonka tiedustelupalvelut tarjoilivat Valkoiselle talolle jo ennen sodan alkua.
Iran ei vaikuta ottavan riskejä. Sen johtajat ovat aloittaneet yhdenlaiset ennaltaehkäisevät iskut omaa kansaansa vastaan, kertoo yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal.
Iran on esimerkiksi uhkaillut mahdollisia mielenosoittajia kuolemalla ja pidättänyt henkilöitä, joiden se epäilee työskennelleen ulkovalloille. Pidätettyjä on ainakin 500, yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal kertoo Iranin poliisin sanoneen. Monet pidätetyistä ovat kuvanneet ilmaiskujen kohteita.
Yhdysvaltojen ja Israelin sotatavoitteiden on raportoitu eriävän toisistaan. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ainakin julkisesti pitänyt kiinni tavoitteestaan kaataa Iranin hallinto, kun taas Trumpin huomio on viime aikoina keskittynyt entistä enemmän öljykaupan ja täten maailmantalouden kannalta kriittiseen Hormuzinsalmeen.
Valkoisessa talossa ollaankin nyt "jonkin verran huolestuneita" siitä, että Israel haluaa sodan jatkuvan pidempään kuin Yhdysvallat, kertoivat lähteet viime viikolla Wall Street Journalille.
Se, että Yhdysvallat ja Israel pystyisivät todella vaihtamaan vallan Iranin pääkaupungissa Teheranissa, vaatisi pidempikestoisemman suunnitelman ja mitä todennäköisimmin myös maavoimien käyttöä, Ulkopoliittisen instituutin Ruohomäki arvioi.
Vallanvaihtoa Iranissa vaikeuttaa se, ettei siellä ole pientä kurdijoukkoa lukuun ottamatta potentiaalisiakaan aseellisia toimijoita. Aikaisemmin on kerrottu CIA:n ainakin harkinneen kurdien aseistamista.
Ruohomäen mukaan kurdeista ei avustettunakaan olisi vastusta väkivahvalle ja voimakkaasti aseistetulle Iranin vallankumouskaartille, joka tukee Iranin uskonnollista johtoa. Vallankumouskaartia onkin kuvailtu yhdenlaiseksi ”valtioksi valtiossa”, jonka tuki tai sen loppuminen lopulta ratkaisee Iranin nykyhallinnon kohtalon.
– Kriisin juurisyyt ovat niin syvällä, että neuvottelut ja diplomatia ovat ainoa tapa ratkaista tämä kriisi. Lyhytkestoisella sotilasoperaatiolla niitä ei ratkaista.
Näin kaikki voittavat
Sota voikin päättyä kolmen osapuolen julistamaan voittoon. Yhdysvallat voi sanoa tuhonneensa Iranin laivaston ja sotilasinfrastruktuurin ohjuksin. Israel taas voi katsoa merkittävästi heikentäneensä Iranin ja sen sijaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia.
Iranin nykyhallinnolle kyse taas on sen olemassaoloa uhkaavasta sodasta, joten jos se selviää Yhdysvaltojen ja Iranin yhteishyökkäyksestä, voi se julistaa selvinneensä voittajana.
Todennäköisin tulevaisuuden Iran on ”typistynyt vallankumouskaartihallinto”, jolla on jonkinlaiset ydin- ja ohjuskyvyt sekä alueellisia liittolaisia, kuten Gazan Hamas, Jemenin huthit ja Libanonin Hizbollah. Näin arvioi eurooppalaisviranomainen Washington Postille.
Hamas ja Hizbollah ovat heikentyneet huomattavasti Hamasin lokakuun 2023 yllätyshyökkäyksen jälkeen. Maanantaina Israel ilmoitti aloittaneensa uuden maahyökkäyksen Libanoniin, jolla Israel mahdollisesti pyrkii valloittamaan huomattavasti suurempia alueita kuin aikaisemmin, arvioi Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren tuoreeltaan MTV Uutisille.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
