Suomessa vainajia säilötään niin pitkään, että haju tulee vastaan. Suomi erottuu lainsäädännössään ja käytännöissään kyseenalaisella tavalla muusta Euroopasta.
Suomi on harvinaisen hidas vainajan saattamisessa maan poveen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla siunaustilaisuus saattaa olla vasta viidenkin viikon päästä kuolemasta. Vielä kymmenen vuotta sitten tavallinen aika oli pari viikkoa.
Suomessa lainsäädäntö on lepsu. Vaikka vainaja pitäisi lain mukaan saada hautaan "ilman aiheetonta viivytystä", ei takarajaa ole asetettu. Ikävimmissä tilanteissa ruumis ehtii joutua hyvin huonoon kuntoon hajoamisprosessin myötä, mikä tietää muun muassa hajuhaittaa. Tällöin turvaudutaan vainajan pakastamiseen ennen siunaustilaisuutta.
Suomen Hautaustoimistojen Liitosta kerrotaan, että muualla Euroopassa vainaja saatetaan hautaan nopeimmillaan muutamassa päivässä.
– Suomessa tosiaan on pisimmät ajat vainajan saamisessa hautaan. En tiedä mitään muuta vastaavaa maata, toteaa liiton puheenjohtaja Sari Koukkari.
Ruotsissa laki on asettanut tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta takarajaksi kuukauden. Yleensä länsinaapurissa ollaan tätä takarajaa huomattavasti nopeampia.
Esimerkiksi vainajan tuhkaus tapahtuu Ruotsissa useimmiten käänteisessä järjestyksessä kuin Suomessa. Suomessa vainaja on arkussa siunaustilaisuudessa – vasta sen jälkeen arkku kuljetetaan krematorioon tuhkattavaksi.
– Meillä Ruotsissa toimitaan Suomea useammin niin, että vainaja tuhkataan ensin ja sitten toimitetaan siunaustilaisuus. Varsinkin jos näyttää, että hautaus jostakin syystä viivästyisi, täytyy vainaja ensin tuhkata, kertoo Eskilstunassa pappina työskentelevä Noora Tikkala.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
10:24
